Suomi on ja haluaa olla aktiivinen jäsen kansainvälisissä yhteisöissä. Silti työelämässä elää vahva jakolinja, jonka mukaan työurat tehdään joko Suomessa tai ulkomailla. Tämän ajatuksen on muututtava. Kotimaan ja kansainvälisten urien lisäksi on tuettava hybridiuria, joissa välillä toimitaan kotimaassa ja välillä kansainvälisissä tehtävissä.
Yhteiskuntaosaajat toimivat lukuisissa merkittävissä työtehtävissä maailmalla taaten Suomen vaikuttavuuden EU:n ja YK:n kaltaisissa kansainvälisissä yhteisöissä. Kuitenkin yhä harvempi nuori näkee kansainvälisen uran houkuttelevana: esimerkiksi EU-virkojen hakijamäärät ovat laskeneet Suomessa tasaisesti jo vuosia. Samanaikaisesti 1990-luvulla EU-virkoihin nimetyt ovat jäämässä eläkkeelle. Jos suuntaa ei saada muutettua, Suomi menettää 2030-luvulle tultaessa vaikutusvaltaansa ja osaamistaan EU:ssa.
Suomen vaikuttavuutta kansainvälisissä yhteisöissä nakertaa myös se, ettemme tue kansainvälisiä urapolkuja kotimaasta käsin. Suomeen tarvitaan lisää työpaikkoja, joista ponnistaa kansainvälisille työurille ja joihin palata, mutta myös työtä, johon kansainvälisyys limittyy jo Suomessa.
”Yhä harvempi näkee kansainvälisen uran houkuttelevana.
Erityisen epäsuhtainen tilanne on rauhanosaajille, joiden työtä on konfliktien ehkäiseminen ja vakaan yhteiskunnan tukeminen. Monet suomalaiset rauhanosaajat työskentelevät merkittävissä tehtävissä kansainvälisissä organisaatioissa hankkien yhteiskunnallisesti kallisarvoista osaamista. Kun he palaavat Suomeen – usein perhesyistä –, ongelmana on, että Suomesta ei löydy osaamista vastaavaa työtä.
On väärin ajatella, ettei rauhanosaamista tarvita Suomen kamaralla. Aikamme kriisit ja konfliktit ovat globaaleja ja niiden vaikutukset näkyvät yhä enemmän myös Suomessa. Rauhanosaajat ovat näiden haasteiden purkamisessa avainasemassa.
Lähitulevaisuudessa tarvitaan konkreettisia toimia, jotta Suomen vaikuttavuus kansainvälisillä areenoilla ei heikkene. Tarvitsemme Suomeen työpaikkoja, joista saadaan pohjaa kansainvälisille työtehtäville ja joihin voi palata ulkomailla työskentelyn jälkeen.
Työnantajien on tunnistettava kansainvälisissä työtehtävissä hankittu osaaminen ja verkostot sekä tuettava työntekijöidensä kansainvälisiä urapolkuja. Lainsäädännön tasolla pitää tarkastella etätyön laajentamisen mahdollisuuksia. Myös ammattijärjestöjen rooli Suomen kansanvälisen vaikuttavuuden vahvistamisessa on tärkeä.
Maria Mekri
toiminnanjohtaja, SaferGlobe
Simo Pöyhönen
toiminnanjohtaja, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.