Vappuna, työn juhlapäivänä, on eletty vuosi uuden te-palvelumallin aikaa. Sen tarkoituksena on vähentää työttömyyttä sekä työvoimapulaa. Tarkoitus on hyvä, mutta keinot eivät toimi.
Jo vuoden 2017 palvelumallin uudistus vei te-virkailijan työn fokuksen asiakkaan työllistymissuunnitelman aikatauluttamiseen säätämällä asiakkaan määräaikaishaastattelut kolmen kuukauden välein. Järjestelmä alkoi ottaa valtaa ydintehtävältä: työnvälitykseltä ja palvelunohjaukselta.
Uudessa mallissa velvoitteet säädellään jokaiselle työnhakijalle nyt kuukauden tarkkuudella.
Suurin muutos aiempaan on asiakkaalle asetettava työnhakuvelvoite: normaalisti neljä palkkatyön hakua kuukaudessa, mitä te-virkailija voi tietyn tulkinnanvaraisen kriteeristön mukaisesti alentaa. Tämä on johtanut siihen, että virkailija joutuu päivittäin valitsemaan, toimiako lain mukaisesti vai inhimillisesti. Mitä velvoittaa, jos asiakas tekee jo kausi- tai osa-aikatöitä, on valittu opintoihin, on jäämässä pian äitiyslomalle, aloittaa kuntouttavan työtoiminnan, painii työkyvyn haasteiden kanssa ja jonottaa hoitoon tai kuntoutukseen, on kielitaidoton tai digitaidoton työnhaussa ja hakuvelvoitteen ilmoittamisessa tai on asunnoton?
Tämän eettisen painiskelun ja muodollisten työllistymissuunnitelmien laadinnan lisäksi suuren osan työajasta vie monimutkaisen seuraamusjärjestelmän mukainen sanktioiminen. On osattava asettaa asiakkaille oikeat työttömyysturvaseuraamukset riippuen siitä, onko asiakas laiminlyönyt – usein tahattomasti – työnhakuvelvoitetta, asiointitapaa vai suunnitelman toteuttamista. On myös yritettävä ehtiä väliin, kun tietojärjestelmä lähettää automaattisesti asiakkaille aiheettomia muistutuksia. On selvää, että lisääntynyt kontrolli myös nostaa herkästi työttömien viranomaisvastaisuutta.
”Osaa asiakkaista ei ehditä kontaktoida lainkaan.
Uutta järjestelmää palvelemaan on rekrytoitu valtava joukko työntekijöitä. Virkailijoilla ei kuitenkaan ole enää aikaa tukea asiakkaitaan yksilöllisten tarpeiden mukaan, mikä parhaiten johtaisi kohtaantoon. Heidät pitää kiireisinä järjestelmän ankara aikataulutus. Asiakkaat joudutaan jättämään selviytymään yksin velvoitteidensa kanssa, eikä osaa asiakkaista ehditä kontaktoida lainkaan.
Ammattitaitoisten te-virkailijoiden palvelunohjauksen ja työnvälityksen osaaminen heitetään hukkaan, ja kyse on enää siitä, kuka uupumatta selviytyy tästä temppuradasta.
Kun tietojärjestelmät ovat vieneet huomiota asiakkaasta jo muun muassa lääkärien, sairaanhoitajien, lastensuojelun, hoivapalvelujen, opettajien ja varhaiskasvatuksen työssä, ovat nyt vuorossa te-virkailijat. Heiltä on viety mahdollisuus toteuttaa ydintehtäväänsä, mistä saisi työnsä merkityksen ja ilon.
Järjestelmäkeskeisyys työnhakuvelvoitteineen on tehnyt te-palveluista tehottomia, jäykkiä ja eriarvoistavia. Se nöyryyttää työntekijöiden ja työnhakijoiden lisäksi myös työnantajia, jotka ovat saaneet työhönsä uuden kuormitustekijän heidän joutuessaan nyt seulomaan työnhakijoista ne ”oikeat”. Toivottavasti uusi hallitus korjaa mallia ennen te-palvelujen siirtymistä kunnille vuonna 2025.
Mona Hormia
entinen te-virkailija
Joensuu
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.