Suomen talouskasvu on ollut heikkoa lähes 15 vuotta. Julkisten menojen kasvua ei ole hillitty tätä vastaavasti, eikä jo verraten korkeaa veroastetta ole nostettu. Julkisessa taloudessa on 2,5–3 prosentin rakenteellinen alijäämä. Velkataso on koko ajan nousussa.
Työllisyysasteen kohottamista nykyisestä 74 prosentista jopa 80 prosenttiin on pidetty keskeisenä keinona julkisen talouden tasapainottamisessa. Työllisyysasteen nousu onkin tärkeää, ja siihen on yhä mahdollisuuksia. Se ei kuitenkaan johda bruttokansantuotteen kasvun pysyvään nopeutumiseen eikä poista alijämää. Tärkeämpää on työvoimapotentiaalin ja työn tuottavuuden kehitys.
Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisääminen on kolmesta syystä tärkeää. Edes työllisyysasteen reipas nousu vuodesta 2015 lähtien 7 prosenttiyksiköllä historiallisen korkealle 74 prosentin tasolle ei ole riittänyt kysynnän tyydyttämiseen. Työvoiman laajat, monenlaista työvoimaa koskevat saatavuusongelmat rajoittavat tuotannon kasvua. Jatkossa kysyntään vastaaminen työllisyysasteen nousun avulla on vielä entistä vaikeampaa: nykyisin työelämän ulkopuolella olevat ovat ikänsä ja työkykynsä puolesta aiempaa vaikeammin työllistyviä, ja työllistyessäänkin he tekevät keskimääräistä vähemmän työtunteja.
Jokaisen työllisyysasteen lisäprosentin tuoma hyöty julkiselle taloudelle pienenee. Tämä johtuu paitsi edellä mainituista keskimääräistä vähäisemmistä työtunneista myös keskimääräistä pienemmästä tuottavuudesta sekä siitä, että työllistyminen todennäköisesti edellyttää aiempaa isompia kustannuksia aiheuttavia tukitoimia.
Työvoiman saatavuuspulmat vaikuttavat kielteisesti myös investointeihin, jotka ovat tuottavuuden kohentumisen edellytys. Vapaasti liikkuvan pääoman oloissa investoinnit kohdentuvat maihin, joissa investointien toteuttamiseen ja hyödyntämiseen tarvittavaa työvoimaa on saatavilla.
Nettomaahanmuuton asettuminen esimerkiksi 40 000 henkeen – viime vuonna taso oli poikkeuksellisen korkea, 35 000 henkeä – muuttaisi radikaalisti työvoiman tarjontaa. Kun työikäinen väestö Tilastokeskuksen nykyisen ennusteen mukaisesti supistuu, se kasvaisikin 140 000 hengellä vuosikymmenen loppuun mennessä.
Työn perässä maahan tulevien voi olettaa työllistyvän hyvin. Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste on noussut nopeasti ja oli viime vuoden lopulla vain 3 prosenttiyksikköä pienempi kuin Suomessa syntyneiden. Voi myös olettaa, että työn takia tulevat tekevät enemmän työtunteja kuin kantaväestöstä jatkossa työllistyvät.
”Työn perässä tulevien voi olettaa työllistyvän hyvin.
Realistisesti ajatellen työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto vaikuttaa julkiseen talouteen todennäköisesti enemmän kuin työllisyysasteen nosto. Valtiovarainministeriön kestävyyslaskelmissa työllisyysasteen prosenttiyksikön nousu parantaa julkista taloutta pitkän päälle 0,25 prosenttiyksiköllä bruttokansantuotteesta. Tehokkaalla politiikalla työllisyysaste voinee nousta 3 prosenttiyksiköllä muiden Pohjoismaiden tasolle: kokonaisvaikutus olisi 0,75 prosenttiyksikköä.
Vuotuisen nettomaahanmuuton pysyvä lisäys 7 500 hengellä parantaisi julkista taloutta pitkällä aikavälillä 0,3 prosenttiyksiköllä. 40 000 hengen pysyvä vuotuinen nettomaahanmuutto kohentaisi tasapainoa yhdellä prosenttiyksiköllä verrattuna Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaiseen 15 000 hengen maahanmuuttoon.
Vaikka nämä karkeat laskelmat yliarvioinevat tasapainovaikutuksia olettaessaan lisätyöllisyyden toteutuvan keskimääräisin työtunnein, keskimääräisellä tuottavuudella ja ohittamalla politiikkatoimien kustannukset, yliarviointi on todennäköisesti pienempää työperäisen maahanmuuton kohdalla. Tämä lisää maahanmuuton etua julkisen talouden vahvistajana työllisyysasteen nostoon nähden.
Ennustettua paljon suurempi työperäinen maahanmuutto on kestävälle talouskasvulle välttämätöntä. Se vähentää tarvetta tasapainottaa julkistaloutta menoleikkauksin ja veronkorotuksin. Kunnianhimoiselle maahanmuuton edistämiselle ei ole hyvää vaihtoehtoa.
Kirjoittaja on työelämäprofessori Helsingin yliopistossa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.