Elinvoimaisen Suomen pitää tehdä maahan­muutosta inhimillisempää

Työkykyisten ja -haluisten maahantulijoiden osaamista on hyödynnettävä nykyistä enemmän. Työ on parasta kotoutumista.

Suomessa väestö ikääntyy ja työssäkäyvien määrä vähenee. Se hidastaa talouskasvua ja heikentää Suomen tulevaisuudennäkymiä.

Yksi vastaus on maahanmuutto, josta on tullut pysyvä osa Suomen yhteiskunnan ja erityisesti työmarkkinoiden kehitystä. Esimerkiksi 20 viime vuoden aikana työllisten määrän kasvu on perustunut täysin vieraskielisten työllisten määrän kasvuun.

Maahanmuutto ei ole yksinkertainen ratkaisu. Työntekijöiden houkuttelu Suomeen vaatii määrätietoista työtä, ja heidän pidempiaikainen integrointinsa edellyttää sitoutumista monilta toimijoilta. Nykyisin vastuu tästä on pääasiassa yksittäisillä toimijoilla, etenkin yrityksillä.

Katse pitäisi kääntää myös niihin muualta tulleisiin, jotka jo elävät Suomessa. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden, paperittomien tai pakolaisten pääsy työelämään edellyttää sekä rakenteellisia uudistuksia että inhimillisempää maahanmuuttopolitiikkaa.

Etenkin EU:n ulkopuolelta tulleet maahanmuuttajat työllistyvät Suomessa heikommin kuin läntisissä teollisuusmaissa yleensä. Työllistymisen esteitä on monia. Työperäisen oleskeluluvan saaminen on hidasta ja hankalaa. Oleskeluluvan saaminen kestää pahimmillaan vuoden. Lupia odottavat ihmiset altistuvat työperäiselle hyväksikäytölle, kuten ylipitkille työvuoroille, liian pienelle palkalle tai huonoille työoloille. Oleskelulupaprosessien käsittelyajat eivät vastaa ihmisten eivätkä työmarkkinoiden tarpeisiin.

Kun hakija on saanut työluvan, vastassa ovat työnantajien ja muidenkin suomalaisten asenteet. EU:n ulkopuolelta hankittua osaamista ei tunnisteta eikä hyväksytä. Monelle työnhakijalle on järkytys, etteivät kotimaassa suoritetut akateemisetkaan tutkinnot tai työkokemus avaa ovia suomalaiseen työelämään. Ongelma on suurin julkisella sektorilla.

Vaaditun kielitaidon puute nousee usein esteeksi. Suomessa ei ole riittävän paljon tuettuja polkuja koulutukseen ja työhön. Lyhyet kielikoulutukset eivät riitä suomen taidon kohenemiseen. Kielen oppiminen on tärkeä keino edistettäessä maahanmuuttajien kotoutumista uuteen yhteiskuntaan.

Lupia odottavat ihmiset altistuvat hyväksikäytölle.

Maahantulijat ovat epätasa-arvoisessa asemassa sekä toisiinsa että kantasuomalaisiin nähden. Esimerkiksi sotaa pakenevat ukrainalaiset saavat työnteko-oikeuden heti, mutta muut EU:n ulkopuolelta tulleet sotaa paenneet joutuvat odottamaan pahimmillaan vuoden. Oikeuden Suomessa työskentelyyn pitäisi tulla kaikilla voimaan heti oleskeluluvan jättämisen jälkeen, ja tarjolla tulisi olla myös ohjausta suomalaiseen työelämään.

On inhimillisesti ja taloudellisesti kestämätöntä jättää työkykyisten ja -haluisten ihmisten osaaminen hyödyntämättä, kun monet alat kärsivät työvoimapulasta. Työ on paras tapa varmistaa integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Työvoiman ulkopuolella olevien maahantulijoiden työllistämistä pitäisi priorisoida enemmän.

Tarvitsemme monipuolisia kielen oppimista, opiskelua ja työtä yhdistäviä malleja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan töihin on luotu noin vuoden kestävä, vahvasti kielituettu hoiva-avustajien koulutus, jossa opiskelija on jo kieli- ja teoriaopintojen aikana töissä ja oppii asioita työn ohessa. Kielitaidon ja opiskeluvalmiuksien parantuessa tutkinnon voi suorittaa loppuun oppisopimuskoulutuksessa.

Seuraavan hallituksen on muutettava Suomen maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikkaa siten, että tänne vasta tulleet ja täällä jo pitkään asuneet maahanmuuttajat saadaan joustavasti ja nopeasti mukaan työelämään. Tarvitsemme uuden kokeilemiseksi rohkeutta ja ketteryyttä, ja samalla on purettava turhaa sääntelyä.

Työvoimapulaa voidaan helpottaa sujuvoittamalla ja nopeuttamalla ylipitkiä oleskelulupaprosesseja, parantamalla koulutuspolkuja, tunnistamalla muualla hankittu osaaminen ja antamalla työnteko-oikeus kaikille. Samalla vähennetään eriarvoisuutta ja lisätään yhteiskunnallista luottamusta. Työ on parasta kotoutumista. Se luo turvaa ja osallisuutta sekä lisää toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Holmström on Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja. Murto on eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide