Jorma Paavonen syytti mielipidekirjoituksessaan (HS 25.4.) Helsinkiä keskusta-alueen näivettämisestä yksityisautoilua vähentämällä. Keskustan hiljenemisessä on kuitenkin paljon muitakin tekijöitä kuin yksityisautoilun rajoittaminen, eikä autoilun lisääminen ratkaise keskustan vetovoimaongelmia.
Helsingiltä on ollut tietoinen valinta kehittää kaupunkia rakentamalla suuria kauppakeskuksia kantakaupungin tuntumaan. Kenellekään ei pitäisi tulla yllätyksenä, että ostovoima keskustassa on vähentynyt, kun kolmen kilometrin päähän on noussut Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Keskustan kaupallista maisemaa muovaavat myös verkkokaupan suosio ja liikekiinteistöjen hinnat. Lisäksi Helsingissäkin havaittu suurkaupungeista tuttu ilmiö keskusta-alueen asuntojen vajaakäytöstä (HS 22.11.2019) vaikuttaa väistämättä alueen elävyyteen. Näitä ongelmia ei ratkaista tuomalla lisää autoja keskustaan.
Kaupunkisuunnittelu yksityisautoilun ehdoilla lisää autojen määrää ja siten ruuhkia. Lisäksi autot vievät massiivisesti kaupunkitilaa teinä ja parkkipaikkoina. Tuo tila on pois kaikilta muilta kulkumuodoilta, rakentamiselta, kaupunkiluonnosta ja kaupunkilaisten oleskelutilasta. Autokanta ei myöskään sähköisty hetkessä, joten toisin kuin Paavonen väitti, autoilun päästöongelmat eivät tule katoamaan.
Jos keskustaa kehitetään vain paikkana, jonne voi autoilla tekemään ostoksia, häviää se väistämättä viihtyvyydessä ja vetovoimassa. Kaupunkisuunnittelussa saa sitä, mitä tilaa. Mitä enemmän rakennetaan teitä ja ostoskeskuksia, sitä enemmän saadaan liikennettä, ruuhkia ja kauppakeskuksiin ohjautuvaa kulutusta. Viihtyisää ja elävää kaupunkikulttuuria niillä ei rakenneta.
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
