Ilmastopolitiikan tulee olla ennustettavaa ja johdonmukaista

Poukkoileva politiikka hämärtää päätöksentekoa ja vaikeuttaa yritysten pitkän aikavälin suunnittelua.

Raskaan liikenteen päästöjen minimointi on tulevina vuosina kuljetusalaa koskeva haaste.

Suomalainen elinkeinoelämä on vahvasti sitoutunut päästöjen vähennyksiin useilla sektoreilla. Liikenteen ja logistiikan merkitys tässä kokonaisuudessa on suuri. Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa on määritelty toimenpiteet, joilla Suomi täyttää EU:n vuoden 2030 velvoitteet ja saavuttaa kansallisen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen. Liikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoitemekanismi on keskeinen osa tätä toimenpidesuunnitelmaa.

Eduskunta päätti viime vuonna alentaa uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta 7,5 prosenttiyksiköllä vuosina 2022 ja 2023. Ratkaisun on arvioitu lisäävän tieliikenteen päästöjä yhteensä noin 1,7 miljoonalla hiilidioksiditonnilla eli noin 17 prosentilla. Toteutumatta jäävät päästövähennykset päätettiin kattaa korottamalla seuraavien vuosien jakeluvelvoitteita. Koska jo tehdyn päätöksen mukaisella jakeluvelvoitteen nostolla vuoden 2024 alussa tulee olemaan merkittävä kustannusvaikutus liikennepolttoaineiden hintoihin, nousi aihe esiin vaalikeskusteluissa, ja jo tehtyjä poliittisia päätöksiä suunniteltiin kumottavaksi tai muutettavaksi. Poukkoileva politiikka hämärtää päätöksentekoa ja vaikeuttaa yritysten pitkän aikavälin suunnittelua.

Osana EU:n 55-ilmastopakettia Suomen päästövähennystavoitteita kiristetään niin sanotulla taakanjakosektorilla nykyisestä 39 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Liikennesektori tuottaa lähes 40 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä. 95 prosenttia liikennesektorin päästöistä tulee tieliikenteestä. Tarve ratkaisuille on siis todellinen.

Edelläkävijäyritykset ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, ja yrityksiä ohjaavat valtioiden tapaan Pariisin ilmastosopimuksen raamit. Yritysten ilmastotyö kattaa tulevaisuudessa yhä useammin oman toiminnan lisäksi toimitusketjun. Tätä kautta liikenteen päästöjen vähentäminen on jatkossa vahvasti myös yritysten agendalla joko suoraan tai toimitusketjun kautta.

Toivomme yrityksinä ilmastopolitiikalta ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta etenemisessä kohti fossiilivapautta. Liikenne ja logistiikka ovat keskeinen osa yhteiskunnan ja talouden toimivuutta. Raskaan liikenteen päästöjen minimointi on tulevina vuosina yhteinen sekä asiakkaita että kuljetusalaa koskeva haaste, johon ei ole nopeita ja helppoja ratkaisuja. Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite on toimiva kansallinen ratkaisu, josta kannattaa pitää kiinni ja jolla ei tule politikoida.

Logistiikka-ala tarvitsee tukea vihreään siirtymään. Tuen tulisi kuitenkin tapahtua sellaisten mekanismien kautta, jotka eivät lisää päästöjä vaan vähentävät niitä. Esimerkiksi valtakunnallisen lataus- ja jakeluinfran laajentaminen, vedyn liikennekäytön edistäminen hankintatuilla sekä ajoneuvokaluston uusiutumisen vauhdittaminen ovat tällaisia toimia.

Jorma Mikkonen

yhteiskuntasuhdejohtaja, Lassila & Tikanoja oyj

Anna Storm

yhteiskuntasuhdejohtaja, Posti Group oyj

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide