Helsingin Sanomissa on viime päivinä käyty keskustelua perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereistä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että perusopetuksen päättövaiheen arvosanojen ja eri oppimistulosten arvioinneissa osoitetun osaamisen välillä on eroja. Eroja on havaittu niin koulujen välillä kuin koulujen sisälläkin. Opettajien arviointiosaamista ei kuitenkaan ole syytä kyseenalaistaa. Opettajilta ovat puuttuneet selkeät ohjeet yhdenmukaiseen ja valtakunnallisesti vertailukelpoiseen arviointiin.
Opetushallitus on pyrkinyt yhdenmukaistamaan ja selkiyttämään oppilaiden oppimisen ja osaamisen arviointia peruskouluissa. Perusopetuksen perusteiden arviointiluvun (luku 6) uusittuja arviointiperusteita on sovellettu peruskouluissa elokuusta 2020 alkaen. Uudet päättöarvioinnin kriteerit kaikkien oppiaineiden arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 taas tulivat voimaan elokuun 2021 alussa, mutta olko uudistus onnistunut ja riittävä?
Uudistuksen toimeenpanoa ja toteutuksen onnistumista tutkitaan parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa kaksivuotisessa seurantatutkimuksessa, jonka toteuttavat Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan kasvatustieteiden osasto.
Tutkimuksessa kartoitetaan arviointiuudistuksen toimeenpanoa kunta- ja koulutasolla, arviointiuudistuksen toimivuutta opettajien työssä sekä muutoksia päättöarvosanoissa. Tutkimus perustuu kansallisesti yleistettävään otokseen.
Tutkittua tietoa kehittämissuosituksineen saadaan vuoden 2023 lopulla.
Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos
kielitaidon arvioinnin dosentti
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.