Maassamme on jonkin aikaa ollut kova pula eläinlääkäreistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti loppuvuodesta 2022 työryhmän selvittämään, mitä asialle pitäisi tehdä. Maaliskuussa julkaistussa selvityksessä ehdotetaan eläinlääkärien koulutusmäärän kasvattamista ja erilaisia toimia alan vetovoiman ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Selvityksessä ehdotetaan lisärahoitusta eläinlääkärikoulutusmäärien lisäämiseksi 20 aloittajalla vuodessa.
Työryhmä kiinnitti akuutin eläinlääkäripulan lisäksi huomiota myös voimakkaasti kasvavaan eläinlääkäreiden rekrytointitarpeeseen seuraavien viiden vuoden aikana. Rekrytointitarve näyttää kasvavan jokaisella eläinlääketieteen sektorilla. Toisin sanoen, jos asiaan ei nyt puututa, jo viiden vuoden kuluttua eläinten terveyden- ja hyvinvointi on huonossa jamassa puutteellisen eläinlääkintähuollon vuoksi.
Kasvatamme mielellämme eläinlääketieteellisen tiedekunnan sisäänottoa kuten työryhmä esittää, jos meille osoitetaan tarvittavat resurssit. Opettajamme ovat jo tällä hetkellä aiempien koulutusleikkausten seurauksena ylityöllistettyjä.
On hyvä kuitenkin muistaa, että sisäänoton lisääminen on vain osa ratkaisua. Meillä on muun muassa Euroopan tasolla poikkeuksellisen motivoituneesti tuotantoeläinten sairaan- ja terveydenhuoltoon suhtautuvat opiskelijat. Kyse on ennen kaikkea siitä, että opiskelijamme aivan oikeutetusti haluavat valmistuttuaan kohtuulliset työolosuhteet. Tässä kohtuullisuudessa ei ole kyse mistään normaalista työelämästä poikkeavasta. Kyse on työyhteisöstä, sen olemassaolosta, esimiestyöstä, työn organisoinnista ja kohtuullisesta työpäivän pituudesta. Näissä on eläinlääkäreiden työnantajilla parannettavaa.
”Eläinlääkäripula ei koske vain kliinistä työtä tekeviä eläinlääkäreitä.
Eläinlääkäripula ei koske ainoastaan kliinistä työtä tekeviä eläinlääkäreitä. Eläinlääkäripulassa on kyse yhteisen terveyden tekijöistä.
Yhteinen terveys (One Health) tarkoittaa ihmisen, eläinten ja ympäristön laajaa, toisiinsa kietoutuvaa kokonaisuutta, jossa terveys ja hyvinvointi ovat yhteistä ja vaikuttavat toisiinsa. Perinteisiä esimerkkejä aiheesta ovat zoonoosit ja antibioottiresistenssin kasvu, mutta yhteisen terveyden alle mahtuu myös muuta, kuten ihmisillä ja eläimillä esiintyvien sairauksien yhteisten syntymekanismien tutkimusta ja elintarvikkeiden turvallisuutta. Tälläkin hetkellä eläinlääkärit vastaavat syömämme ruoan turvallisuudesta muun muassa kunnallisen ympäristöterveydenhuollon viranomaisrooleissaan.
Eläinlääkärikoulutus antaa laajan ymmärryksen yhteisen terveyden laajasta ja vastuullisesta toimintakentästä. Se on jo perusluonteeltaan monitieteistä, lajien välistä ja laajaa. Se luo hyvän pohjan vaalia yhteistä terveyttä, joka on tulevaisuutemme kannalta kriittinen asia.
Olli Peltoniemi
dekaani, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.