Uusimaa on jäänyt viime vuosina vähäiselle huomiolle valtion päätöksenteossa. Tämä syö alueen elinvoimaa, mikä heijastuu elinkeinoelämän ja yritysten kykyyn kasvaa ja luoda uusia työpaikkoja.
Esimerkkejä elinvoiman nakertamisesta ovat Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen rakenteellinen alimitoitus. Koko maan toiselta asteelta valmistuvista nuorista Uudellamaalla asuu 31 prosenttia, mutta korkeakoulujen osuus aloituspaikoista on vain 26 prosenttia. Tämä vääristymä ei ole suuresti kiinnostanut Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajia menneinä vuosina.
Toinen esimerkki on hallituksen päätös siirtää rakennerahastovaroja Uudeltamaalta yli 100 miljoonaa euroa muille maakunnille. Samaan sarjaan kuuluu se, että valtionosuusjärjestelmässä ei oteta riittävästi huomioon Helsingin seudun väestönkasvua ja vieraskielisyydestä aiheutuvia todellisia kustannuksia.
Kolmas esimerkki on valtion vähenevä osallistuminen Helsingin seudun investointeihin. Pohjoismaisissa metropoleissa valtio investoi liikenneinfraan asukasta kohden 3–5 kertaa enemmän kuin Helsingin seudulla. Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan seuduilla valtion rahoitusosuudeksi on arvioitu vuosille 2010–2030 yli 50 prosenttia, Helsingin seudulla vain 17 prosenttia.
Uudenmaan kilpailukykyä vahvistavalla kasvuohjelmalla saataisiin alueen maksimaalinen potentiaali hyödynnettyä uusien työpaikkojen ja yritysten luomiseen, innovaatioiden ja tki-panostusten lisäämiseen sekä viennin kasvattamiseen.
Hallitusohjelmaan tarvitaan seuraava kirjaus: Metropolialueelle laaditaan kasvua vauhdittava toimenpideohjelma, jolla vahvistetaan koko Suomen menestystä. Ohjelman teemoja ovat maankäyttö-, asumis- ja liikenneasiat, työperäinen maahanmuutto, työpaikkojen luominen, osaaminen ja innovaatiot.
Markku Lahtinen
johtaja
Helsingin seudun kauppakamari
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.