Yhdeksi hallitusneuvottelujen julkiseksi keskustelunaiheeksi on noussut puolueiden erimielisyydet työperäisestä maahanmuutosta. Erimielisyyksistä huolimatta myös kokoomuksen viestinnästä saa käsityksen, että vaikka se työperäistä maahanmuuttoa kannattaakin, humanitäärisen maahanmuuton ehtojen kiristäminen ei ole sille poissuljettu vaihtoehto.
Työntekoa painottavista ulostuloista paistaa läpi ihmiskäsitys, jonka mukaan Suomen tai Euroopan ulkopuolelta tulevat ihmiset ovat lähinnä resurssi, jota me voimme täällä tarvittaessa hyödyntää. Niistä unohtuu ymmärrys toisista ihmisistä kokonaisvaltaisina henkilöinä. Sen lisäksi, että tällainen puhe on toiseuttavaa ja hierarkkista, sen mukaiset politiikkatoimet tuskin ovat kenenkään kannalta kaikkein hyödyllisimpiä.
Jotta Suomeen voidaan saada työntekijöitä muualta, on ymmärrettävä, että myös muun maailman ihmiset ovat aktiivisia valintoja tekeviä toimijoita. Tämän vuoksi Suomen vetovoimaa työhöntulomaana tulisi lisätä esimerkiksi helpottamalla perheenyhdistämistä ja puuttumalla rasismiin. Sekä perussuomalaiset että kokoomus vaikuttavat menevän kohti päinvastaista politiikkaa.
”Suomen vetovoimaa työhöntulomaana tulisi lisätä esimerkiksi helpottamalla perheenyhdistämistä.
Lisäksi Suomessa on jo paljon ihmisiä, jotka haluaisivat rakentaa elämänsä tänne. Kohdatessani turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia esiin on toistuvasti noussut toive paremmista mahdollisuuksista osallistua yhteiskuntaan ja tehdä töitä. Eletty elämä ei noudata juridisia kategorioita, vaan turvapaikanhakijasta tulee työntekijä, kun hänestä annetaan tulla.
Ennen kaikkea tulisi kuitenkin muistaa, että käsityksemme toisten ihmisten arvosta ei saa riippua työnteosta, tai muutenkaan siitä, miten me voimme heistä hyötyä.
valtiotieteiden maisteri, Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.