Suomirata-yhtiön toimitusjohtaja Timo Kohtamäki lobbaa rataa väittäen sen hyödyttävän koko Suomea (HS Mielipide 23.4.). Tosiasiassa radan rakentaminen veisi rahat muun rataverkon oikaisuilta ja parantamiselta vuosikymmeniksi.
Suomen rataverkon pahin mutka ei ole välillä Helsinki–Tampere, vaan välillä Lahti–Mikkeli. Sen oikaisu olisi halvempi ja varmasti Suomirataa kannattavampi hanke, joka aidosti tasaisi Suomen eri osien saavutettavuutta ja kehitystä. Huomattakoon, että niin sanottu Itärata ei ole yhtä hyvä ratkaisu tähän, sillä Mikkelin oikoradalta saisi myös yksiraiteisen oikoradan Jyväskylään. Uusia ratoja ei pidä rakentaa jo ennestään hyvien yhteyksien luo, vaan sinne, missä niitä ei ole.
Yksi vaille huomiota jäänyt, Suomirataa paljon tärkeämpi ja vaikuttavampi hanke on Väyläviraston Digirata-hanke, eli ratojen kulunvalvontajärjestelmän uusiminen. Se tarjoaa lisää ratakapasiteettia ja liikenteen sujuvuutta vähentäen tarvetta lisäraiteiden rakentamiseen nykyisille radoille. Radat eivät ole ruuhkautuneet, vaan niitä käytetään tehottomasti. Digirata on miljardiluokan hanke, joka kestää nykyrahoituksella vuoteen 2040 saakka. Hankkeen hyötyjen saamiseksi pian käyttöön hanketta tulisi nopeuttaa lisäämällä sen rahoitusta rajusti. Tämän lisäksi nykyinenkin rataverkko vaatii lisää kunnossapitoa ja korvausinvestointeja. Esimerkkinä Karjalan rata, joka uhkaa katketa kokonaan huonokuntoisen sillan vuoksi.
Maan tulevalla hallituksella on toivottavasti viisautta asettaa hankkeet tärkeysjärjestykseen siten, että rataverkkoa kehitetään tasaisesti eri puolilla Suomea. Kaksi rataa vierekkäin samalla, kun toisaalla on vain huono yhteys tai ei rataa ollenkaan, ei todellakaan ole Suomen etu.
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
