Palkkaurkintalaki oli työnantajien piirissä keksitty lisänimi hallituksen ajamalle palkka-avoimuutta edistävälle lakihankkeelle.
Hanke kaatui viime elokuussa poliittisiin erimielisyyksiin, mutta nyt asia on astumassa suomalaiseen lainsäädäntöön EU:n määräämänä.
Euroopan parlamentin maaliskuussa hyväksymän palkka-avoimuusdirektiivin perusajatus on, että työnantajien on jatkossa kerrottava avoimemmin palkkatasoistaan.
Samalla työntekijällä on oikeus saada tietoa. Kysyttäessä työnantajan on kerrottava, mihin työntekijän henkilökohtainen ansio sijoittuu samanarvoista työtä tekevien palkkahaitarilla.
Tieto pitää direktiivin mukaan antaa sukupuolittain eriteltynä. Pienempiä yrityksiä raportointivelvollisuus ei kuitenkaan koske.
EU-linjaus vahvistaa kehitystä, joka osalla työpaikoista on jo alkanut. HS on kertonut yrityksistä, joissa palkka-asiat on avattu, spekulointi on vähentynyt ja luottamus lisääntynyt.
Valtaosalla työpaikoista vallitsee silti yhä vaikenemisen kulttuuri. Omasta palkasta voi olla korkea kynnys puhua työkavereiden kanssa, eikä palkkaa oteta esille aina edes oman esihenkilön kanssa.
Palkkapuheen avaamiseen liittyy paljon pelkoja. Ilmapiirin parantumisen sijaan työntekijät saattavat pelätä sen tuovan työyhteisöön lisää kateutta ja kyräilyä.
”Palkkapuheen avaamiseen liittyy paljon pelkoja.
Työnantajat taas ovat kauhistelleet lisätyötä, byrokratiaa ja liiallista tasapäistämistä, joka ei motivoi ponnistelemaan.
Perinteisesti palkka-avoimuutta on vastustettu enemmän oikealla ja kannatettu vasemmalla. Nyt asia ei enää välttämättä ole näin yksinkertainen, kun muutos on joka tapauksessa edessä.
Työnantajapuolella mieltä rauhoittaa se, että uusi EU-säännös on melko maltillinen. Tietoa ei voi saada yksittäisen työkaverin palkasta, vaan yleisellä tasolla.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) leiristä onkin jo kommentoitu uutta direktiiviä hyväksyvämpään sävyyn kuin aiempaa lakihanketta.
Kulttuuri työpaikoilla muuttuu todennäköisesti vähitellen. Kun avoin palkkapuhe yleistyy, avoimista käytänteistä tulee työnantajille myös kilpailuetu. Parhaita työntekijöitä uskalletaan yhä palkita, ja perustelut kerrotaan avoimesti.
Tupakointi oli sallittua työpaikkojen sisätiloissa vuoteen 1995 asti. Tämän päivän tiedon ja ymmärryksen valossa katsottuna käytäntö oli outo.
Outona saatetaan myöhemmin nähdä myös palkkojen piilottelu. Olimme pitkään hiljaa asioista, joista voi ja kannattaa puhua.
Kirjoittaja on HS:n aluetoimittaja Oulussa.