Imagessa toimittaja Tuija Siltamäki etsii syitä opiskelijoiden ja muiden nuorten pahoinvointiin, uupumukseen ja ahdistuneisuuteen.
”Perinteiset yhteisöllisyyttä korostavat auktoriteetit ovat menettäneet merkitystään, eivätkä kirkko, valtio, kyläyhteisö tai vanhemmat enää sanele, mikä on oikea tapa elää.”
”Ennen elämä kului joutuisasti, kun lipui liukuhihnaa pitkin kohti hautaa eikä turhaan miettinyt, mikä arkku korostaisi minun henkilöbrändiäni parhaiten.”
”Vaurastumisen myötä on tullut mahdolliseksi miettiä muutakin kuin selviytymistä tai yhteisön palvelemista: etenkin sitä, mitä minä haluan elämältä. Tavoitteiden tilalle tuli unelmia.”
”Samalla yhteisöllisistä suorituspaineista on siirrytty yksilöllisiin suorituspaineisiin. Ne ovat vapauden hinta.”
”Kun perinteiset auktoriteetit eivät tarjoa valmiita vastauksia, on mietittävä itse, millaista elämää minä haluan elää, millaiset minun arvoni ovat, millainen ihminen minä haluan olla.”
”Nuoruuteen kuuluu olennaisesti se, että vertailee jatkuvasti itseään muihin ja pelkää olevansa rumempi, lihavampi, tyhmempi ja köyhempi kuin me kaikki muut. Somen ansiosta tuli mahdolliseksi havaita, että se on täysin totta. ”
”1990-luvulla lapsuuttaan eläneille ’julkkikset’ olivat niin saavuttamattomia keskiaukeamien julisteita, että he olivat käytännössä fiktiivisiä. 2020-luvulla jokainen lapsi voi ruutuaikansa puitteissa seurata jokaisen supermallin fiktioksi filtteröityä elämää ja löytää loputtomasti inspiraatiota itseinhoon. Ja jos kaikki muut ovat somessa, ei olo parane somen käyttöä vähentämällä.”
”Jos kaikki ovat erityisiä, ei kukaan ole erityinen. Enää nykyajan suurin haaste ei olekaan sietää muiden erilaisuutta vaan erityisyyttä.”
Avussa toimittaja Asta Leppä kirjoittaa nuorten kehonkuvan häiriöistä.
”Arkeamme hallitsee enenevässä määrin sosiaalinen media – ja sen myötä yhä visuaalisemmaksi käyvä kulutuskulttuuri, jossa vain täydellisyys kelpaa.”
”Ulkonäön roolia pitäisi sen vuoksi analysoida enemmän, se ei ole vain ’pintaa’ tai ’turhamaista’, vaan heijastelee myös kulttuurisia valta-asemia. Jos ulkonäön merkitys sivuutetaan, se pääsee vaivihkaa vaikuttamaan moneen asiaan – kuten esimerkiksi työpaikan saamiseen ja politiikkaan. Vaatimukset myös lisääntyvät jatkuvasti talouskasvun logiikalla.”
”Tärkeintä olisi muuttaa pian ympäröiviä käytäntöjä – ja arvoja. Niinpä mietin, olisiko somessakin mahdollista keskittyä jo enemmän ajatuksiin kuin ulkokuoreen.”