Hallitusneuvotteluissa päätetään, millä keinoin valtiontaloutta sopeutetaan tulevina vuosina. Yksi esitetyistä keinoista ovat yleiseen asumistukeen kohdistettavat leikkaukset.
Yleisen asumistuen tarkoitus on alentaa pienituloisten ruokakuntien asumismenoja. Maaliskuussa 2023 asumistukea sai 387 000 ruokakuntaa. Suurimman ryhmän, 42 prosenttia, muodostavat opiskelijat. Työttömien ruokakuntia on 32 prosenttia ja työssäkäyvien 18 prosenttia.
Yleisen asumistuen päätyminen leikkauslistoille ei ole yllättävää. Kymmenen viime vuoden aikana valtion vuosittaiset asumistukimenot ovat kasvaneet nimellisarvoisesti miljardilla eurolla. Vuonna 2022 menot olivat 1,6 miljardia euroa.
Asumistukimenojen kasvu on seurausta poliittisista päätöksistä. Menoja ovat lisänneet erityisesti vuonna 2015 toteutettu yleisen asumistuen kokonaisuudistus ja opiskelijoiden siirtäminen opintotuen asumislisältä yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017.
Kokonaisuudistuksen yhteydessä käyttöön otettu ansiotulovähennys eli asumistuen suojaosa muutti yleisen asumistuen enenevissä määrin myös työssäkäyvien tueksi. Ruokakunnan aikuisten jäsenten työtuloihin tehdään ensin 300 euron vähennys, ja työtulot, jotka ylittävät 300 euroa kuukaudessa, pienentävät asumistuen määrää. Suojaosan on tarkoitus kannustaa tuensaajia työntekoon. Suojaosan työllisyysvaikutusta on vaikea arvioida luotettavasti, mutta sen myötä aiempaa useampi pieniä ansiotuloja saava ruokakunta on oikeutettu asumistukeen.
”Suojaosan tarkoitus on kannustaa tuensaajia työntekoon.
Opiskelijoiden asumistukiuudistuksen tavoitteena oli yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa asumistukijärjestelmää, parantaa opiskelijoiden toimeentuloa ja lisätä yhdenvertaisuutta asumisen tukemisessa. Uudistus paransi etenkin yksin asuvien opiskelijoiden asumistukea ja toi sen piiriin yli 100 000 uutta tuensaajaa.
Uudistukset ovat kasvattaneet asumistuen saajien määrää ja siten valtion menoja, koska työttömiä on haluttu kannustaa työntekoon ja opiskelijoiden taloudellista tilannetta parantaa. Asumistuen kokonaisuudistuksessa nostettiin myös tuen tasoa.
Asumistuen leikkaukset tarkoittaisivat käytännössä tuen määrän pienentämistä tai sen rajaamista nykyistä suppeammalle kohderyhmälle. Keinot eivät ole kuitenkaan valtiontalouden sopeuttamisen näkökulmasta yksinkertaisia: tuen määrän alentaminen lisäisi toimeentulotuen tarvetta, ja suojaosan poistaminen heikentäisi työnteon kannustimia. Jos opiskelijat rajataan tuen ulkopuolelle, heidän asumistaan on tuettava muilla tavoin.
Yleinen asumistuki kattaa keskimäärin hieman yli puolet sen saajien asumismenoista. Joka viides asumistuen saaja joutuu hakemaan toimeentulotukea kattaakseen asumismenonsa. Nykyisin vajaa puolet perustoimeentulotuen menoista kohdentuukin asumismenoihin. Toimeentulotuen tarve lisääntyy, jos yleisen asumistuen määrää alennetaan. Toimeentulotuen saajat asuvat pääosin kaupungeissa ja kohtuullisten asumistukikustannusten alueilla. Valtaosalla on rajalliset mahdollisuudet laskea asumiskustannuksiaan muuttamalla edullisempaan asuntoon.
Toimeentulotuen käyttö tekee osa-aikaisen työn vastaanottamisesta merkittävästi byrokraattisempaa ja vähentää työnteon taloudellista kannustavuutta verrattuna siihen, että henkilö saa pelkästään asumistukea, työttömyysturvaa tai molempia. Sosiaaliturvan uudistamista valmistelevan parlamentaarisen komitean tavoite on kehittää asumisen tukia siten, että väliaikaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenisi.
Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat työllisyyden kehitys, perusturvan riittävyys ja asumisen hinta.
Tulevalla hallituksella ei ole käytössään helppoja ratkaisuja asumistukimenojen hillitsemiseksi. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin mahdollista saada merkittäviäkin säästöjä, jos asunto- ja työvoimapolitiikalla onnistutaan vähentämään asumistuen tarvetta.
Signe Jauhiainen on tutkimuspäällikkö Kelan tutkimusyksikössä. Ville-Veikko Pulkka on johtava tuloksellisuustarkastaja Valtiontalouden tarkastusvirastossa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.