Pitäisikö lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttöä rajata lainsäädännöllä?

Todennäköisesti yksi syy mielenterveysongelmien lisääntymiseen on kasvanut älylaitteiden käyttö.

Tutkimusten mukaan lapsilla ja nuorilla, joilla on eniten ruutuaikaa, esiintyy myös eniten mielenterveyden ongelmia.

Useissa länsimaissa nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet huimasti 2010-luvulla. Erityisesti on lisääntynyt nuorten naisten pahoinvointi.

Suomen tilanne on yhtenevä tämän yleisen kehityksen kanssa. Vuosina 2018–2019 kerätyssä tutkimusaineistossa 24 prosenttia tamperelaisista 9.-luokkalaisista tytöistä koki itsensä masentuneeksi.

Todennäköisesti yksi syy mielenterveysongelmien lisääntymiseen on kasvanut älylaitteiden käyttö. 2010-luvulla nuoruutensa viettäneet sukupolvet ovat ensimmäisiä, joilla älypuhelin ja sosiaalinen media ovat olleet kiinteä osa arkea.

Tutkimusten mukaan lapsilla ja nuorilla, joilla on eniten ruutuaikaa, esiintyy myös eniten mielenterveyden ongelmia. Näiden tutkimusten pohjalta on kuitenkin vaikea sanoa syy-seuraussuhteesta: aiheuttaako ruutuaika mielenterveysongelmia vai aiheuttavatko mielenterveysongelmat sen, ettei nuori jaksa tehdä muuta kuin tuijottaa ruutua?

Teknologian epätasainen leviäminen on tarjonnut luonnollisia tutkimusasetelmia, joiden avulla on voitu paremmin selvittää, lisääkö kasvanut internetin käyttö nuorten mielenterveyden ongelmien määrää. 2000-luvulla Englannissa, Espanjassa, Italiassa ja Saksassa nuorten mielen hyvinvointi heikkeni sitä mukaa kun tietyt maantieteelliset alueet saivat nopean internetyhteyden. Nopea verkkoyhteys lisäsi netissä vietettyä aikaa, joka oli poissa perheen ja ystävien kanssa vietetystä kasvokkaisesta ajasta, liikunnasta ja unesta. Siis kaikista niistä tekijöistä, joiden tiedämme edistävän mielenterveyttä.

Ikärajaksi voitaisiin säätää esimerkiksi 16 vuotta.

Useimmissa tutkimuksissa netin negatiiviset vaikutukset olivat suurempia nuorilla naisilla kuin miehillä. Sosiaalinen media vaikuttaa ohjaavan nuoria naisia epäterveeseen vertailuun, joka heikentää heidän itsetuntoaan.

Koska älylaitteet ovat muuttaneet koko kulttuuria, yksittäinen nuori ei pysty pakenemaan sen vaikutusta. Vaikka nuori itse irtaantuu sosiaalisesta mediasta, kaikki hänen ikätoverinsa viettävät suuren osan vapaa-ajastaan somessa. Täten sosiaalisesta mediasta irtaantunut nuori jää joka tapauksessa paitsi mielenterveyttä tukevista kasvokkain tapahtuvista kohtaamisista.

Jos mielenterveysongelmien lisääntymiselle halutaan tehdä jotain, yksi mahdollisuus on rajata lainsäädännöllä varhaisnuorten sosiaalisen median käyttöä. Sosiaalisen median ikärajaksi voitaisiin säätää esimerkiksi 16 vuotta, mikä takaisi nuorille heidän tarvitsemansa kasvurauhan. Toinen vaihtoehto on tehdä peruskouluista älypuhelimista vapaa alue.

Parhaillaan Yhdysvalloissa on useissa osavaltioissa vireillä lakialoitteita, joiden tarkoitus on rajata nuorten sosiaalisen median käyttöä. Huonona puolena tällainen rajaaminen kaventaisi alaikäisten itsemääräämisoikeutta. Onkin yhteiskunnallisen arvovalinnan paikka: arvostammeko enemmän nuorten hyvinvointia vai oikeutta päättää omasta ajankäytöstään?

Tuomo Aro

neuropsykologian erikoispsykologi

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide