Viheliäinen polvikipu oli vaivannut jo vuoden päivät eikä mennyt ohi, vaikka kuinka odottelin ja toivoin. Kipu vaivasi erityisesti juoksulenkillä, ja pian harrastus loppui kokonaan.
Mutta lääkäri osaisi varmasti auttaa, ajattelin. Lähete nyt ainakin magneettikuvaan, jossa todennäköisesti ilmenee kivun aiheuttaja. Kunhan vain saisin nopeasti vaivan pois päiväjärjestyksestä ja elämää hankaloittamasta.
Toisin kävi. Lääkärillä ei ollut sen enempää ratkaisun avaimia kipuun, mutta kehotti ottamaan yhteyden fysioterapeuttiin, joka auttaisi polven kuntoutuksessa. Kuntoutuksessa! Mitä sekin tarkoittaa?
Jälkeenpäin koko episodi on vähän huvittanut. Asenteeni oli, että lääkäri kyllä auttaa sormia napsauttamalla, olkoon vaiva mikä tahansa.
Sain polveni kuntoon runsaassa kuukaudessa, kun tein tunnollisesti fysioterapeutin laatimia jumppaliikkeitä. Niitä ei aina huvittanut tehdä, ja ne tuntuivat tylsiltäkin, mutta viitseliäisyydestä oli runsain mitoin hyötyä.
Eipä ole polvi vaivannut sen jälkeen. Polven tukilihakset olivat rempallaan, mutta pienet, tehokkaat liikkeet auttoivat vahvistamaan niitä. Olin äimistynyt, miten ratkaisu oli lopulta niinkin yksinkertainen.
”Kuntoutuksessa! Mitä sekin tarkoittaa?
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suomalaisten yleisin syy lääkärissä käyntiin, ja tyypillisimmin vaivana ovat niska- ja hartiakivut. Sairauslomiin tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat toiseksi yleisin syy, selviää Kelan sairausvakuutustilastosta.
Haasteet eivät ole uusia vaan pysyneet samankaltaisina vuosikymmenestä toiseen. Myös ratkaisuksi asiantuntijat ovat tarjonneet samaa lääkettä: säännöllistä liikuntaa.
Työterveyslaitoksen johtava tutkija Rahman Shiri pitää tuki- ja liikuntaelinsairauksien yleisyyttä huolestuttavana ja niiden aiheuttamia tuottavuuden menetyksiä merkittävinä.
Jos työntekijä ei liiku tarpeeksi vapaa-ajallaan, voisiko hän liikkua työajallaan yhden tunnin? Shiri pohti kollegansa, erityisasiantuntija Elina Östringin kanssa HS:n Vieraskynä-palstalla pari vuotta sitten.
Koronaviruspandemian jälkeen etätyöt tulivat monelle jäädäkseen, mutta samalla arkiaktiivisuus romahti. Vähemmän askelia, vähemmän pyörämatkoja töihin. On nähtävä enemmän vaivaa, että viikkoonsa saa riittävästi liikettä. Oma kokemus opetti, että on hyvä tehdä jotain, ennen kuin kipu invalidisoi elämää. En varsinaisesti nauti kuntosalilla käymisestä, mutta polveni vuoksi menen.
Kirjoittaja on HS:n lifestyletoimituksen toimittaja.