Eurooppa-päivää vietetään toista vuotta peräkkäin sodan riehuessa Ukrainassa. EU:n alkuperäinen tavoite – rauhan takaaminen Euroopassa – on noussut aivan uuteen arvoon. Unionin merkitys Suomen turvallisuudelle ja taloudelle on kiistaton. Mitä vahvempi, yhtenäisempi ja elinvoimaisempi EU, sitä paremmin myös Suomi menestyy.
75 prosenttia suomalaisista pitää EU-jäsenyyttä myönteisenä asiana. Uudella hallituksella ja eduskunnalla on vankkumaton tuki kansalta jatkaa työtä vahvan unionin puolesta. Työ vahvemman unionin puolesta ei tarkoita lastuna laineilla olemista. Parasta EU-politiikkaa on se, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti unionin uudistamiseen tavalla, joka on oman maamme tavoitteiden mukaista.
Uusi hallitus ja eduskunta pääsevät linjaamaan heti kautensa aluksi isoja EU-politiikan kysymyksiä. Haasteena on, että Suomelta tarvitaan kannanottoja ankarassa aikapaineessa. Kansalliselta EU-prosessiltamme tullaan vaatimaan poikkeuksellista ketteryyttä.
Valvottavaa ja ajettavaa Suomella riittää: paluu toimiviin sisämarkkinoihin valtiontukikilpailun sijaan, maamme logistisen saavutettavuuden turvaaminen rajusti muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa sekä yhteisen turvallisuuden vahvistaminen vain muutaman mainitakseni.
EU on aivan eri asennossa kuin edellisten hallitusten aloittaessa. Avainasemassa on EU-vaikuttamisen oikea-aikaisuus. Meidän on kyettävä olemaan liikkeellä etupainotteisesti ja ratkaisuja tarjoten. Loppusuoralla olevan lakihankkeen vastustaminen ei kalkkiviivoilla enää auta, eikä kansallisella eripuralla siinä vaiheessa voiteta mitään.
Jo ensi vuonna edessä ovat EU-vaalit ja uusi komissiokausi. Työnsä aloittavalla hallituksella on erinomainen tilaisuus saada Suomen ääni kuuluviin komission työohjelmaan vuosille 2024–2029. Nyt pitäisikin kaikin keinoin pyrkiä vaikuttamaan tähän EU:n ”hallitusohjelmaan”, jotta se olisi mahdollisimman suotuisa Suomen kannalta.
EU ei ole valmis, täydellinen tai staattinen, vaan meidän tulee tehostaa sisämarkkinoiden kilpailukykyä, edistää vihreää kasvua ja turvata Eurooppa houkuttelevana investointikohteena niin, että kullakin jäsenmaalla on ensisijainen vastuu omasta taloudestaan. Samoin on puolustettava yhteisiä arvoja ja demokratiaa, joita ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Ukrainaa ei saa unohtaa.
Haastan kaikki Suomen toimijat EU-talkoisiin – hallituksen, eduskunnan, virkakunnan ja järjestöt. Otetaan tavoitteeksi se, että taitavalla kotimaan yhteispelillä edistämme Suomen tavoitteita, rakennamme kompromisseja ja omalla toiminnallamme vahvistamme unionia.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.