Käärijästä menestystuote? Sisu-filmistä myyntivaltti? Lapuan kankurit maailmalle? Kyrön rukiiset unelmat vientikärjeksi?
Ihmisiä yhdistävät tänään populaarikulttuuriin, muotiin ja hyvinvointiin liittyvät ilmiöt. On tuottoisia globaaleja merkkejä ja ylirajaisia brändejä, kuten ranskalainen muoti, tanskalainen kalustemuotoilu, saksalainen auto-osaaminen ja yhdysvaltalainen viihdeteollisuus.
Pandemiasta huolimatta viimeinen vuosi on ollut maailman huippubrändeille vahvaa kasvun aikaa. Suomessa Nokia kännyköineen pääsi hetkellisesti tähän joukkoon, ja peliteollisuus vanavedessä. Sitten on ollut hiljaista. Miksi Suomessa on vaikeaa kehittää brändiperusteista kuluttajaliiketoimintaa?
Start up -pöhinän varhaiset menestystarinat olivat ohjelmistoalalla, atk-konsultoinnissa ja tietopalveluissa. Nyt kiinnostavimmat start up -yritykset vauhdittavat ilmastotoimia ja helpottavat terveysteknologiaa ja ikäihmisten yksinäisyyttä sekä uudistavat ravintola- ja finanssialaa. Olisiko nyt kuluttajaliiketoiminnan aika?
”Nokian kännyköiden jälkeen on ollut hiljaista.
Olen kymmenen vuoden aikana seurannut erästä Aalto-yliopiston vaatesuunnittelun opiskelijasukupolvea. Lahjakas noin kymmenen hengen opiskelijajoukko oli aloittaessaan optimistinen. Opetus oli ankaraa, mutta laadukasta ja innostavaa. Nuoret näyttivät monipuolista osaamistaan vaatesuunnittelun suurissa opiskelijanäytöksissä kotimaassa ja maailmalla.
Todellisuudessa kotimaan työmarkkinat ovat olemattomat. Osa työllistyy muodin keskuksiin Pariisiin, Milanoon, Tukholmaan ja Lontooseen. Suomessa muodin nuoria osaajia on työttöminä tai hapuilee yrittäjinä. Alan verkottuminen on olematonta, samoin mentorointi. ”Huiput” pohtivat jopa alan vaihtoa. Kyseessä on sekä kansantaloudellinen tappio että lahjakkuuksien aivovuoto.
”Rautakourien” maassa ei edelleenkään oteta vakavasti luovien alojen teollista potentiaalia. Olisiko tässä hallitusneuvottelijoiden reformipöytiin mietittävää? Suomi on jäänyt jälkeen ruokaan, muotiin ja muotoiluun liittyvästä kulutusteollisesta kehityksestä. Kiinnostava verrokki on Etelä-Korea. Hallitus päätti 1990-luvun laman jälkeen panostaa lifestyle-teollisuuteen eli musiikkiin, muotiin, kauneuteen ja viihteeseen. Kuluttajaliiketoiminta otettiin valtion strategiseen ohjaukseen, ja loppu on historiaa. K-tuotteet valloittavat maailmaa ja ovat valtiontalouden kivijalkaa.
Suomi voisi olla ”Pohjolan Etelä-Korea”. Aalto-yliopisto kokosi yhteen tekniikan, taideteollisuuden ja kauppatieteet. Nyt alan opiskelijoiden uusi osaaminen on vietävä tuotantoon. Muoti-, muotoilu- ja musiikkiklusterit tarvitsevat kasvustrategian ja uudet rahoitusmallit.
Elinkeinopolitiikan päättäjien tulee pohtia, miten Korean malli sovitetaan Suomeen, jotta alan yrittäjyys kasvaa ja mahdollinen maailmanvalloitus vihdoin toteutuu. Bonuksena on kotimainen vastuullisuusajattelu.
Laura Kolbe
Euroopan historian professori
Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.