Ylen Miljoona roskapussia on hyvin toteutettu ja hieno kampanja. Olen itsekin osallistunut siihen keräämällä kymmeniä roskapusseja. Olen kuitenkin täysin samaa mieltä kuin Antti Kujanpää (HS Mielipide 3.5.), jonka mukaan Suomessa täytyisi olla tavoitteena roskattomuus.
Olen harrastanut roskajuoksua jo viisi vuotta, ja valitettavasti on niin, etteivät roskat keräämällä lopu. Suomen olisi kuitenkin mahdollista olla täysin roskaton, koska meillä on hyvät lajittelumahdollisuudet ja toimiva jätehuolto.
Roskan laittaminen roskikseen ei vaadi kohtuuttomia kognitiivisia tai fyysisiä kykyjä, vaan se onnistuu jo parivuotiaalta taaperolta. Ongelma onkin monella asenteessa: ei löydy ”motii”. Kyse on ihmisten välinpitämättömyydestä ja myös siitä, ettei roskaamiseen enää kiinnitetä huomiota, koska se on niin tavanomaista. Myös tottumukset ja rutiinit voivat vaikeuttaa roskien laittamista roskikseen. Esimerkkinä muovinen tupakantumppi, joka usein tottumuksesta nakataan maahan, vaikka roskis olisi ihan vieressä.
Tarvitaan uutta yhteistä asennetta ja nollatoleranssia roskaamiseen. Kaikissa tapahtumissa pitäisi alkaa edellyttää roskattomuutta ja kannustaa laittamaan omat roskat roskikseen. Omien roskien laittaminen roskikseen ei häiritse mitenkään juhlatunnelmaa.
Kertakäyttökuluttamiseen pitää kiinnittää huomiota. Esimerkiksi kertakäyttökuppeja tarjotaan helppona oletusvalintana. Mukaan otettavien annosten hintaan pitäisi lisätä roskavero, ja muutenkin turhan jätteen syntymistä pitäisi vähentää entistä tehokkaammin. Tämä vaatisi myös yrityksiltä vastuullisuutta ja konkreettisia tekoja.
Taparoskaajien oppimisprosessia tehostaisi se, että roskaamisesta tulisi tuntuva sakko. Roskasakolla voitaisiin kattaa siivoamiskulut. Ihmisten roskien siivoaminen vie paljon yhteiskunnan yhteisiä varoja.
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
