Julkisuudessa puhutaan työperäisen maahanmuuton sujuvoittamisesta. Aihe on kuuma peruna todennäköisesti myös hallitusohjelmaneuvottelujen aikana.
Harva kansalainen tiedostaa oikeasti, kuinka tärkeä rooli jopa yhdellä työntekijällä voi olla yritystoiminnan kannalta. Se yksi työntekijä, jota Suomi tarvitsee, voi löytyä mistä päin maailmaa tahansa. Tämän henkilön muuttamisen Suomeen tulisi tapahtua mahdollisimman nopeasti työtarjouksen saamisen jälkeen. Hallitusohjelmaa sorvatessa tämä tulisi tiedostaa.
Miksi nykyistä nopeammalla maahantuloprosessilla on väliä? Suomessa toimivat start up -yritykset operoivat usein hyvin rajallisilla resursseilla, joista tärkein on osaava henkilöstö. Joskus kriittisin osaaja rekrytoidaan kansainvälisiltä työmarkkinoilta, koska Suomessa ei ole vapaana sopivaa tekijää. Joissain tapauksissa uusi työntekijä voi aloittaa työtehtävänsä vasta Suomeen muuttamisen jälkeen.
Jos osaajan saamisessa kestää pitkään ja kyseessä on vaikkapa uuden tuotteen tai palvelun julkaisun osalta kriittinen henkilö, saattaa markkinoille tulo viivästyä.
”Osaaja voi löytyä mistä päin maailmaa tahansa.
Esimerkiksi peliyhtiöillä yhden pelin liikevaihto mitataan vuositasolla sadoissa miljoonissa euroissa. Suomessa on dokumentoitu tilanteita, joissa maahantuloprosessi on kestänyt peräti kuusi kuukautta.
Minkälaiset taloudelliset vaikutukset hitaalla maahantuloprosessilla on?
Ajatellaanpa, että yrityksellä on peli, jonka myynti olisi ensimmäisenä vuonna 100 miljoonan euron luokkaa. Pelin viimeistelyyn tarvitaan EU-alueen ulkopuolelta osaamista fyysisesti Suomeen työskentelemään julkaistavan pelin pariin.
Kuvitellaan kaksi erilaista Suomea. Suomessa A huippuosaajat saadaan maahan perheineen kahdessa viikossa työtarjouksen vastaanottamisesta. Suomessa B puolestaan koko rumbaan menee kuusi kuukautta. Suomessa A toimiva yritys saa pelin valmiiksi viisi ja puoli kuukautta ennen Suomessa B toimivaa yritystä. Kun kyseessä on ensimmäisenä vuonna 100 miljoonaa euroa myyvä peli, menettää Suomessa B toimiva yritys myyntiä 46 miljoonan euron edestä ensimmäisenä vuonna. Tämä on ongelma myös Suomi B:n julkiselle taloudelle, sillä yritys maksaa ensimmäisenä vuonna vähemmän verotuloja. Toki kyseinen peli saattaa elinkaarensa aikana myydä yhtä paljon, joten todellinen haitta kansantaloudelle ja yritykselle on merkittävästi pienempi. Tänään ansaittu euro on kuitenkin arvokkaampi kuin puolen vuoden päästä ansaittu euro, ja siksi Suomen tulee olla maahanmuuttoprosesseissa parasta A-luokkaa.
Joskus kilpailu voi olla niin kovaa, että markkinoilta myöhästyminen tarkoittaa yrityksen häviämistä kilpailussa. Tällaisia ”voittaja saa kaiken” -tilanteita esiintyy harvemmin, mutta ne ovat mahdollisia. Aiemman esimerkin mukaisessa Suomi B:ssä toimivat yritykset todennäköisesti häviävät, jos markkinoille meneminen myöhästyy hitaan maahanmuuttoprosessin vuoksi.
Nopeilla maahanmuuttoprosesseilla on siis taloudellinen merkitys. Päättäjillä on taloudelliset kannustimet tehostaa prosesseja.
Youssef Zad
pääekonomisti
Riikka Pakarinen
toimitusjohtaja
Suomen startup-yhteisö
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.