Suomen suurin rikosjuttu uhkaa vanhentua käsiin

Suomessa ei ole niin sanottua joukkokanneprosessia, joka olisi Vastaamo-tapauksessa välttämätön.

Vastaamon tietomurron uhreilla on toukokuun loppuun asti aikaa tehdä rikosilmoitus.

Viitaten Helsingin Sanomien juttuun ”Moni Vastaamo-tapauksen uhri uskoo jäävänsä ilman korvauksia” (1.5.) on todettava, että asian valtavaa laajuutta ei täysin hahmoteta, vaikka kaikkien uhrien toimenpiteitä ei odotettaisikaan.

Poliisin, syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten resurssit sekä käytettävissä olevat keinot ovat loppumassa, kun täysin uudentyyppisessä Vastaamo-rikosasiassa on 33 000 uhria. Suomessa ei ole niin sanottua joukkokanneprosessia, joka olisi tässä asiassa välttämätön. Vaarana on asianosaisia koskevien rikosten vanhentuminen lokakuussa 2023, ja jos näin käy, kyseessä on mittakaavassaan järkyttävä oikeudenmenetys.

Suomalainen rikosoikeusprosessi on yksilön kannalta hidas ja läpinäkymätön. Oikeudenkäynnit valmisteluineen toteutuvat vielä 2020-luvulla kuin ajassa, jossa asiat merkattiin ylös paperilla ja kynällä, oikeudenkäyntiin liittyvä kirjeenvaihto käytiin postitse ja kuulemiset tapahtuivat paikan päällä käräjäsaleissa. Lainsäädäntöä täytyykin uudistaa pikaisesti vastaamaan yhteiskunnan muuta kehityskulkua ja digitalisaation synnyttämiä tarpeita.

Suomalainen rikosoikeus­prosessi on yksilön kannalta hidas.

Lainsäädännön lisäksi modernisoitavaa riittää myös prosessin läpinäkyvyyden parantamisessa. Esimerkiksi Omakantaa käyttävät jo lähes kaikki suomalaiset, mutta oikeudenhoidossa välttämätön digiharppaus on jäänyt kokonaan toteuttamatta. Muutokseen ei ole ollut julkista painetta, koska oikeudenhoidon prosessiin kansalainen törmää mahdollisesti kerran pari elämässään esimerkiksi perhe- ja jäämistöoikeudellisissa asioissa. Jos kyse on omalle kohdalle osuneesta hometalosta, työsuhteen päättämisen riitauttamisesta tai rikosasian asianomistajana olemisesta, koko järjestelmän ongelmat konkretisoituvat vakavalla tavalla.

Oikeudenhoito tarvitsee kipeästi omaa ”oikeudenhoidon omakanta-palvelua”, jossa jokainen voisi vahvalla sähköisellä tunnistautumisella seurata oman asiansa etenemistä ja jossa myös oikeusavustaja voisi asioida puhelimen ja sähköpostin sijaan tietoturvallisesti. Luonnollinen paikka tälle asioinnille olisi olemassa oleva oikeus.fi -verkkosivusto. Kyseisellä kansalaisille suunnatulla sivustolla ainoa asia, jonka voi tällä hetkellä aidosti hoitaa sähköisesti, on riidattoman velkomusasian yksipuolinen vireillepano. Kaikki muu sähköinen asiointi, vaikkapa avioeron vireillepano, tapahtuu täytettävällä pdf-lomakkeella sähköpostitse tai kirjeitse. Tämänkään ”sähköisen” lomakkeen lähettämisen jälkeen henkilö ei näe, miten asia etenee tai mikä on päätös.

Oikeudenhoidon läpinäkyvyyden parantaminen kehittämällä Oikeudenhoidon Omakanta-palvelu sekä digitalisaation hyödyntäminen oikeudenhoidossa tehostaisi prosesseja ja ratkaisisi osaltaan keskeisimmät kansalaisten oikeusturvaongelmat. Paras lopputulos saavutettaisiin yhteistyössä kaikkien oikeudenhoidon toimijoiden kesken.

Niko Jakobsson

pääsihteeri, Asianajajaliitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide