Helsingin Kasarmikadulla avattiin 6.11.1888 ”ihmelaitos”, Kirurginen sairaala. Sairaalaa varten keisarillinen senaatti oli julistanut 1877 maan toisen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun. Työn sai vastuulleen suomalainen arkkitehti Frans Sjöström.
Kirurgisen sairaalan piharakennuksessa toimi aikoinaan lääketieteen historian museo. Tämä museo liitettiin sittemmin Helsingin yliopistomuseoon. Pelkästään Uudellamaalla on yli sata erilaista museaalista terveysalan kokoelmaa lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotyön, farmasian ja eläinlääketieteen aloilta. Suomalaisen terveydenhuollon historiaa on tallennettu paljolti innostuneiden vapaaehtoisten voimin ja myös sairaaloiden tuella.
Töölön sairaalan museo suljettiin viime vuoden lopulla. Kymmeniä sairaala- ja apteekkimuseoita on suljettu, pakattu banaanilaatikoihin, varastoitu ja jopa huutokaupattu. Osa kokoelmista on kadotettu lopullisesti. Samalla on kadonnut merkittävää suomalaista kulttuuriperintöä.
Museotoiminta ei ole hyvinvointialueiden tehtävä. Uudistetut sairaalakiinteistöt ja terveysasemat eivät myöskään voi tarjota tiloja museokokoelmille, eikä sairaaloihin ole tarkoituksenmukaista kutsua turisteja tai koululuokkia vierailemaan.
Suomalainen terveydenhuolto on ollut valtava menestystarina. Runsaassa sadassa vuodessa on noustu kehitysmaatason lapsikuolleisuudesta ja elinajanodotteesta maailman kärkeen. Sairaanhoidon kehittäjä Sophie Mannerheim ja Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin ansaitsevat tulla esitellyiksi. Entäpä arkkiatri Arvo Ylppö ja lastenneuvolan satavuotinen historia, keskoshoidon edistysaskeleet tai 1940-luvulta asti kaikille äideille tarjottu äitiyspakkaus?
”Museotoiminta ei ole hyvinvointialueiden tehtävä.
Koronaviruspandemian aikaan osalla väestöstä oli varsin niukat tiedot tai suoranaisesti vääriä käsityksiä rokotuksista. Terveysalan museolla olisi tutkitun tiedon välittäjänä luonteva rooli kommentoida ajankohtaisia aiheita ja tuoda esiin nykyisten kiistakohteiden historiallinen tausta. Olisiko parempi ymmärrys isorokon historiasta, pikkulasten infektiokuolleisuudesta tai 1950-luvun polioepidemiasta parantanut keskustelun tasoa?
Suomalaisten lääketieteen innovaatioiden tarina tulee myös kertoa. Koko hampaiston röntgenkuvaus, ortopantomografia, on suomalainen keksintö. Kätilöopistolla oli merkittävä rooli ympäri maailmaa miljoonien naisten käyttämän ehkäisykeinon, hormonikierukan, kehitystyössä.
Museo ei ole pelkkä rakennus. Museo on palvelu, joka tarjoaa oppia, iloa ja elämyksiä sekä herättää kysymyksiä ja keskustelua. Digitaalisuus avaa uusia mahdollisuuksia kokoelmien saavutettavuudelle.
Terveydenhuollon ammattijärjestöt, lääkärit, hoitajat, eläinlääkärit, hammaslääkärit ja apteekkarit ovat käynnistäneet hankkeen terveydenhuollon museosäätiön perustamiseksi. Tarvitsemme mukaan myös terveysalan yritykset ja säätiöt sekä valtionhallinnon ja sijaintipaikaksi valittavan kunnan. Sopisiko valtakunnallinen terveysalan museo kunniakkaaseen Kirurgiseen sairaalaan Tähtitorninmäen kupeeseen?
Kati Myllymäki
asiantuntijalääkäri
Soste Suomen sosiaali ja terveys ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.