Työvoimapula koettelee Suomessa jo kaikentyyppisiä yrityksiä. Samanaikaisesti työ, teknologia ja maailma muuttuvat nopeasti. Korkeasti koulutettujen osaamista tarvitaan yhä enemmän. Ratkaisuksi on haettu työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja Suomessa jo olevien maahan muuttaneiden osaamisen hyödyntämistä. Kumpaakin tarvitaan.
Suomalaisen työelämän osaamistarpeet täyttäviä kansainvälisiä osaaja ei välttämättä ole helppo löytää tai houkutella Suomeen. Tämä korostuu erityisesti aloilla, joilla tarvitaan suomen kielen taitoa tai alan suomalaisen lainsäädännön ja käytänteiden syvällistä tuntemusta. Entistä enemmän tulisikin kiinnittää huomiota maahan jo muuttaneiden, osaavien ihmisten työllistymiseen.
Suomessa on suuri määrä työhaluisia koulutettuja maahanmuuttajia, joilla on haasteita työllistyä tai he työllistyvät tehtäviin, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan ja kokemustaan. Tämä osaamisen vajaakäyttö on valitettavaa yksilöiden näkökulmasta, mutta tuhlausta myös koko yhteiskunnan edun ja siihen keskeisesti liittyvän kokonaistuottavuuden kannalta.
”Osaamisen vajaakäyttö on valitettavaa.
Asia ei ole uusi. Siihen on etsitty ratkaisuja yhteiskunnan eri sektoreilla, kuten kunnissa, yrityksissä ja korkeakouluissa. Haasteeksi ovat muodostuneet organisaatioiden hallinnolliset rajat, rahoituksen pirstaleisuus ja projektiluonteisuus sekä vakituisten, yhteisten rakenteiden puuttuminen.
Yrityksillä on paras näkemys siihen, millaista työvoimaa ja osaamista ne tarvitsevat pitkällä aikavälillä. Korkeakoulut tarjoavat maahan muuttaneille erilaisia, heidän osaamistaan täydentäviä koulutuksia. Erityinen puute on kuitenkin vakinaisista yhteistyörakenteista, prosesseista ja rahoituksesta, joilla kytketään yritysten tarpeet, maahan muuttaneiden osaaminen ja sen kehittäminen systeemiseksi kokonaisuudeksi.
Vakavan hoitajapulankin keskellä sairaanhoitajakoulutuksen EU:n ulkopuolella suorittaneiden sairaanhoitajien ammattipätevyyden Suomessa tarjoavaa koulutustakin hoidetaan edelleen hankerahoituksella. Näistä koulutuksista valmistuvat sairaanhoitajat työllistyvät erittäin hyvin.
Suomessa jo asuvien koulutettujen maahanmuuttajien nykyistä parempi integroiminen suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan on kaikkien etu. Erilaiset pilotit, esimerkiksi Metropolian Career Boost, ovat osoittaneet, että eri toimijoita yhdistäneissä hankkeissa on löydetty hyviä ratkaisuja, joilla on pystytty parantamaan työllisyyttä. Haasteeksi tässäkin on muodostunut hankkeen rahoituksen määräaikaisuus.
Tarvitaan pysyviä ratkaisuja, jotka tuovat korkeakoulut, työnantajat ja työllisyyspalvelut yhteen. Lisäksi tarvitaan rahoitusta, joka tukee löydettyjen ratkaisujen jalkauttamista pysyvästi projektiluontoisuuden sijasta.
Riitta Konkola
toimitusjohtaja-rehtori
Metropolia-ammattikorkeakoulu
Teemu Haapalehto
maahanmuuttoasioiden johtaja
Espoon kaupunki
Mikko Räsänen
asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.