Olli Holmström ja Risto Murto korostivat (HS Vieraskynä 1.5.) Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työmarkkina-aseman helpottamista. Sen rinnalla on panostettava entistä enemmän kansainvälisten osaajien houkuttelemiseen, koska ilman heitä yritysten kasvu ja tuottavuuskehitys taantuvat.
Tulevalla hallituksella on haastava tehtävä turvata talouskasvu ja työpaikat. Jos haluamme jatkossa työtä ja investointeja ilman uutta velkaa ja veronkiristyksiä, meillä täytyy olla valmiudet merkittävään työperusteisen maahanmuuton kasvattamiseen. Paljon puhutut teknologia- ja energiainvestoinnit jäävät suunnitelmiksi ilman tekijöitä.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tarvitsee osaajia Suomen ulkopuolelta, jos haluamme nostaa maamme takaisin huipulle. Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että yli 130 000 työpaikkaa jäi työvoimapulan takia syntymättä vuonna 2021. Tilanne on vaikeutunut vuosittain.
Työperäinen maahanmuutto ei pelkästään paikkaa työvoimavajetta. Business Finlandin teettämän yrityskyselyn mukaan ulkomaalaistaustaisen henkilöstön lisääminen vahvistaa yritysten kansainvälistymistä ja innovaatiotoimintaa. Business Finlandin ohjelmissa toimivat suuret veturiyritykset pitävät osaajapulaa suurimpana tutkimus- ja kehitystoiminnan pullonkaulana sekä tuottavuuskasvun jarruna.
”Yritykset odottavat tulevan hallituksen linjauksia.
Keskustelu työperäisen maahanmuuton vaikutuksista on poliittisesti kärjistynyttä, mikä heijastuu jo osaajapulasta kärsiviin yrityksiin. Olemme havainneet, että osa yrityksistä ei halua profiloitua yhtä hanakasti ulkomaalaisten osaajien työnantajana kuin aiemmin, vaan nyt odotellaan tulevan hallituksen linjauksia.
Olisi sekä yritysten että kansantalouden etu, että yritykset itse toimisivat suunnannäyttäjinä. Tukea siihen on tarjolla. Esimerkiksi Business Finland tarjoaa yrityksille rahoitusta kansainvälisen rekrytoinnin kehittämiseen.
Julkisessa keskustelussa on korostettu osaajien saamista Suomeen EU:n sisältä. Suomi on tehnyt kohdennettuja kampanjoita Euroopassa, mutta tulijoita ei löydy riittävästi edes maista, joissa on suuri nuorisotyöttömyys. Muut maat kilpailevat samoista tulijoista, eikä työvoiman liikuttelu Suomen sisälläkään ole ratkaisu, koska työvoimaa tarvitaan joka puolella.
Työperusteisen maahanmuuton oleskelulupaprosesseja on parannettu, mutta viranomaispalvelujen sujuvoittamiseen tulee edelleen panostaa. Lisäksi pankkipalvelut tulee saada helposti saavutettaviksi Suomeen muuttaville osaajille.
Asenteet kansainvälisiä osaajia kohtaan ovat muuttumassa. Maahanmuuttajien työllisyysaste on noussut merkittävästi, ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen tutkimuksen mukaan 55 prosenttia suomalaisista arvioi, että väestön ikääntyminen ja työvoiman vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten muuton helpottamista. Meidän on yhä tehostettava Suomen tarjoamien uramahdollisuuksien markkinointia alueilla, joista työvoimaa on saatavissa.
Laura Lindeman
johtaja
Work in Finland / Business Finland
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.