Ammatilliseen koulutukseen kohdentuu juuri nyt isoja paineita. Viime aikoina on kritisoitu ammatillisen koulutuksen järjestelmää ja oppimisen laatua. Työelämästä kantautuu viestejä ammattiin valmistuneiden osaamisen heikosta työelämävastaavuudesta. Myös tilastot osoittavat, että ammattitutkinnot eivät automaattisesti johda työelämään, sillä 15 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen läpikäyneistä on vuosi valmistumisen jälkeen työttöminä.
Poistuvatko ongelmat pelkästään ammatillista koulutusta muuttamalla? Tuskin. Olisiko syytä myös tarkastella laajemmin peruskoulusta toiselle asteelle siirtyvien opiskelijoiden riittäviä perustaitoja?
Ammatillinen koulutus kohtaa oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi yhä enemmän opiskelijoita, joiden valmiuksien ja oppimismotivaation kirjo on poikkeuksellisen laaja. Yhä todennäköisemmin ammatilliseen koulutukseen hakeutuu niitä, joilta puuttuvat perustaidot lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa.
Jotta ammatillinen koulutus selviäisi kohtaamistaan haasteistaan, tulisi nyt viimein palauttaa mieleen, mitä osaamisperusteinen ammatillinen koulutus tarkoittaa. Ensimmäiseksi tulisi ottaa jäntevä ohjausote opiskelijoihin ja tehdä heille henkilökohtainen suunnitelma ammattitaidon saavuttamiseksi. Lisäksi tulisi aina varmistaa, että työpaikoilla on valmiudet lähtötasoiltaan erilaisten oppijoiden ohjaamiseen.
Ammatillisen koulutuksen ydintehtävänä on tuottaa ammattiosaajia työelämän tarpeisiin. Ydintehtävä ei onnistu ilman tiivistä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä, opettajien aitoa jalkautumista työpaikoille ja työpaikkojen tukemista osaamisen ohjaamisessa. Myös ammatillisessa koulutuksessa – niin itsestään selvältä kuin se kuulostaakin – työelämäyhteistyön tulee olla strategisesti johdettua ja jokaisen opetuksesta vastuussa olevan tehtävänä.
”Perusopetus on saatava kuntoon.
Suomen ammatillisen koulutuksen hienous on se, että se antaa jatko-opintokelpoisuuden. Suomi tavoittelee korkeakoulutuksen läpikäyneiden määrällistä nostoa, ja merkittävin osa tästä tavoitteesta saavutetaan ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun jatkumolla. On siis varmistettava, että yhä useammalla ammatillisen koulutuksen aloittaneella on valmiudet myös jatkaa opintopolulla työuran eri vaiheissa.
Työelämän viesti on selvä: ammatillisen koulutuksen on kyettävä nykyistä paremmin vastaamaan työelämän tarpeisiin ja tuottamaan opiskelijoille osaaminen, jolla työllistyy. Tämä onnistuu vain hoitamalla perusopetuksen haasteet kuntoon, varmistamalla opintojen henkilökohtainen eteneminen sekä tiiviillä työelämäyhteistyöllä.
Milka Kortet
johtava asiantuntija, Palta ry
Jouko Sohlberg
tekninen johtaja, Autoalan Keskusliitto ry
Moona Naakka
koulutusasiantuntija, Kaupan liitto ry
Mari Vasarainen
toimitusjohtaja, Autoliikenteen työnantajaliitto ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.