Asuntokaupassa taloyhtiön talous jää usein sivurooliin

Tiedot esimerkiksi osakekohtaisesta säästöosuudesta, hoitovastikejäämästä ja tulevien remonttien kustannuksista voisivat näkyä paremmin asuntojen myynti-ilmoituksissa.

Huoneistotietojärjestelmään siirtyminen parantaa asuinhuoneistojen tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuutta ja luotettavuutta.

| Päivitetty

Asuntokaupassa yksi asia pysyy ennallaan: taloyhtiön taloustilanne on usein statistin roolissa, ja ostajan huomio kohdistuu itse asuntoon.

Taloustilanteen selvittäminen vaatii ostajalta jo harrastuneisuutta. Kun ostaja ymmärtää heikosti taloyhtiön taloudellisen tilanteen, ei se myöskään heijastu tarjoukseen. Siksi suomalaiset maksavat liikaa huonosti hoidetuista taloyhtiöistä ja liian vähän hyvin hoidetuista taloyhtiöistä.

Taloyhtiöiden tietoja on jo alettu digitalisoida vuonna 2019 käyttöön otettuun huoneistotietojärjestelmään. Se on Maanmittauslaitoksen rekisteri, joka kerää tiedot muun muassa asuntojen omistuksista, panttauksista ja rajoituksista.

Huoneistotietojärjestelmässä on valtava potentiaali, mutta nykysuunnitelmissa sen käyttöä aiotaan laajentaa liian hitaasti. Todellinen parannus asuntomarkkinan toimivuuteen olisi, että isännöitsijäntodistuksen tiedot standardisoitaisiin osaksi huoneistotietojärjestelmää, ja ne laajennettaisiin kattamaan taloyhtiön taloudellista tilaa ja rakennusten kuntoa.

Tulevaisuudessa asuntojen myynti-ilmoituksissa voisivat olla selkeinä numeroina tiedot esimerkiksi osakekohtaisesta säästöosuudesta, hoitovastikejäämästä ja tulevien remonttien kustannuksista.

Kun asuntomarkkina alkaa hinnoitella oikein taloyhtiön hyvää ja huonoa hoitoa, kannustaa se taloyhtiöitä pitämään nykyistä parempaa huolta suomalaisten tärkeimmästä kansallisvarallisuudesta.

Vuodesta 2000 vuoteen 2021 pelkästään talokannan korjausvelan määrä on noussut 24,9 miljardista eurosta 77,5 miljardiin euroon. On päivänselvää, että nykymalli ei toimi. Ehdotuksemme on yksi monista keinoista, joilla Suomi voi puuttua kasvavaan korjausvelkaan.

Todennäköisesti lukujen tuominen esiin aktivoisi myös osakkaita yhtiökokouksiin varmistamaan, että taloyhtiön hoidossa on tarpeeksi pitkä aikajänne.

Ville Roihu

taloyhtiöiden rahoituksesta vastaava johtaja, Danske Bank

Tuomas Viljamaa

toimitusjohtaja, Kiinteistönvälitysalan keskusliitto KVKL

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Oikaisu 7.5. kello 18.23: KVKL on Kiinteistönvälitysalan keskusliitto, ei Kiinteistönvälittäjien keskusliitto.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide