Luovien ammattilaisten taidot on saatava nykyistä paremmin hyötykäyttöön

Luovat ammattilaiset voivat tuottaa merkittävää lisäarvoa myös muilla aloilla.

Kuvassa Kari Asikaisen vuonna 1969 suunnittelema Kari-tuoli.

Professori Laura Kolbe kirjoitti (HS Mielipide 5.5.) ansiokkaasti luovien alojen yritysten hukatusta potentiaalista ja kaipasi aloille kasvustrategiaa.

Olen Kolben kanssa ehdottomasti samaa mieltä. Suomen taloutta ja työllisyyttä voidaan vahvistaa tukemalla nykyistä enemmän esimerkiksi suomalaisia muoti- ja muotoiluyrityksiä sekä elokuvatuotantoja.

Lisäksi tulee tunnistaa, että luovat ammattilaiset voivat tuottaa merkittävää lisäarvoa myös muilla aloilla. Luovien alojen osaajat kuten vaikkapa muotoilijat, suunnittelijat ja taiteilijat hallitsevat epälineaarisia työskentelytapoja, pyrkivät löytämään ongelmien juurisyitä, katsovat asioita kokonaisvaltaisesti, luovat yhteisöllistä kulttuuria ja vauhdittavat innovointia. Näitä menetelmiä voidaan hyödyntää kaikissa organisaatioissa, kaikissa rakenteissa ja prosesseissa — tuotetasolta maailman viheliäisimpiin ongelmiin saakka.

Me Suomessa koulutamme jo luovien alojen maailman huippuja. Lisäksi tarvitsemme nyt edelläkävijäorganisaatioita, jotka uskaltavat ottaa nämä uudet lähestymistavat käyttöön arjessaan. Kansantaloudellista lisäarvoa syntyy, kun tuotteet, elämykset ja prosessit ovat toimivia, innostavia ja kestäviä. Luovien ammattilaisten taidot on saatava nykyistä paremmin hyötykäyttöön.

Tuomas Auvinen

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide