Laura Kolbe ihmetteli (HS Mielipide 5.5.), miksi Suomessa on niin vaikea kehittää brändiperusteista kuluttajaliiketoimintaa.
Tutkin ruoan mainetekijöitä, ja yhtenä aineistona väitöstutkimuksessani on maantieteellistä alkuperää todentavaan, niin sanottuun nimisuojajärjestelmään kuuluvat tuotteet ja niiden kuvaukset. Nimisuoja on järjestelmänä suomalaisille melko tuntematon. Järjestelmään kuuluvat kuluttajatuotteet, kuten Champagne ja Prosciutto di Parma, ovat sitäkin paremmin tunnettuja premium-tuotteita. Tuotekuvauksia lukiessani olen todennut, että suomalaisilla tuotteilla olisi potentiaalia päästä järjestelmään nykyistä laajemmin. Suomi on EU:n jäsenvaltiona voinut hakea tuotteita järjestelmään vuodesta 1995.
Nimisuojajärjestelmä voi olla hyvä lisä keinovalikoimaan ja Kolben kaipaama brändäystyökalu. Tarvitsemme Suomeen kasvukilpailukykyisiä tuotteita, joiden kannattavuus ei perustu yksinomaan kulujen leikkaamiseen vaan aineettomiin lisäarvotekijöihin. Suomalainen vodka, marjalikööri ja 11 muuta tuotetta Suomesta on siis saatu brändättyä Cognacin ja Prosciutto di Parman kanssa samaan rajat ylittävään laatujärjestelmäperheeseen. Tätä maineyhteyttä ja brändäystyökalua kuluttajamerkkeineen kannattaisi suomalaisten toimijoiden mielestäni hyödyntää strategisesti.
Nimisuojajärjestelmän eräs kantava idea on, että ”maa” ei voi olla vientituote, mutta nimensä kautta alueeseen kytkeytyvä tuote voi olla. Koko alue eri toimialoineen voi hyötyä positiivisesta heijastusvaikutuksesta. Kolben esille tuoma Etelä-Korean malli konkretisoituu minunkin taloudessani, sillä vaikka k-poppia en kuuntelekaan niin jääkaapista löytyy korealaista gochujang-chilitahnaa.
Marjo Särkkä
erikoissuunnittelija
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
