Professori Kari Tammi peräänkuulutti opiskelijoilta englannin kielen taitoja (HS Mielipide 7.5.). Tieteen kieli on englanti, mutta englanninkielisten lainasanojen käyttö lisääntyy huolestuttavan paljon kaikkialla yhteiskunnassa.
Viime kesänä kielitieteilijä Janne Saarikivi ennusti, että syrjäseutuja lukuun ottamatta suomen kieli katoaa kokonaan (Yle 12.8.). Suurin osa suomalaisten yritysten nimistä on englanninkielisiä sanamuunnoksia. Nuorison käyttämä puhekieli vilisee englanninkielisiä lainasanoja. Englannin kieli on arkipäivää mainonnassa, ja kauppojen uudet tuotemerkit ovat englanninkielisiä.
Kanadassa ranskankieliseen Quebeciin säädettiin kielilaki jo 1970-luvulla. Quebecin kielilailla rajoitettiin englanninkielisten lainasanojen käyttöä. Quebecissä poliisi valvoo pilkuntarkasti, että esimerkiksi ravintoloiden ruokalistojen ranskankielinen kirjasinkoko on suurempi kuin englanninkielinen kirjasinkoko.
Ranskaan säädettiin vastaava kielilaki vuonna 1994. Ranskan kielilaki kieltää ”Palvelusten ja tavaroiden myynnin yhdellä ainoalla kielellä ellei se ole ranska”. Esimerkiksi pelkkä englanninkielinen hammastahnan mainoslause on laiton. Lailliseksi mainoslause muuttuu, kun mainoksessa on suurempikokoinen teksti myös ranskan kielellä. Ranskalaiset ovat ylpeitä omasta äidinkielestään, eivätkä ranskalaiset käytä arkipäivän puhekielessä englanninkielisiä lainasanoja lainkaan.
Kieli on tärkein osa kansallista kulttuuriperintöä. Vuonna 1845 tuleva suomen kielen ja kirjallisuuden professori Herman Kellgren kirjoitti mietelauseen ”Kansakunta ilman omaa kieltä ei voi olla kansakunta”. Mielestäni myös Suomeen pitäisi säätää kielilaki Ranskan ja Quebecin esimerkin mukaisesti, jotta suomen kieli säilyy seuraaville sukupolville.
Kimmo Hantunen
kauppatieteiden maisteri
Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
