Lasten liikuntaharrastusten kustannukset ovat viime aikoina nousseet voimakkaasti esille julkisessa keskustelussa. Huoli on yhteinen, ja urheiluyhteisön vastuulla on selvittää keinoja kustannusten hillitsemiseen. Käytännön toimenpiteisiin tarvitaan kuitenkin myös koko yhteiskunnan osallistumista.
Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus edulliseen liikuntaharrastukseen ja halutessaan myös tavoitteellisen urheilun polulle.
Lähestulkoon kaikki lasten ja nuorten liikuntaharrastusvaihtoehdot ovat viime vuosina kiistatta kallistuneet. Julkisuudessa esiin nousseet esimerkit ovat olleet pitkälti huipulle tähtäävästä ja hyvin ammattimaisesta harjoittelusta. Totta, tämä on kallista. Korkeamman tason ryhmissä käytetään usein enemmän ammattivalmennusta ja erityisiä olosuhteita, jotka lisäävät kustannuksia. Onko niin, että lasten harrastaminen on alkanut suuntautua liian varhain aikuismaisen ja huipulle tähtäävään harjoittelun kaltaiseksi?
On hyvä tiedostaa, että kaikki lapset eivät halua kilpailla ja harrastaa niin paljon. Seuroihin onkin syntynyt paljon tarjontaa myös harrastetasolle. Tähän pääsee edelleen mukaan hyvin edullisesti suurimmassa osassa lajeja.
”Liikunta tukee sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä.
Harrastamisen hinnan hillitsemiseksi ei ole yhtä ihmelääkettä, vaan kustannuksiin voidaan vaikuttaa useammalla tasolla. Tehokas toimenpide voisi olla esimerkiksi lasten ja nuorten kilpailutoiminnan suositusten päivittäminen Olympiakomitean ja lajiliittojen yhteistyönä, koska lajiliittojen kilpailujärjestelmillä on suora vaikutus kustannuksiin. Kuntien tilojen muuttaminen maksuttomiksi alle 18-vuotiaiden toimintaan sekä harrastamisen Suomen mallin voimakas kehittäminen valtion, kuntien ja seurojen yhteistyönä olisivat merkittäviä toimenpiteitä.
Näiden lisäksi muun muassa harrastusseteleiden käyttöönotto, seuratuen ja paikallisten seura-avustusten kehittäminen, edullisista harrastusmahdollisuuksista kertominen ja urheiluvälineiden nykyistä tehokkaampi kierrättäminen ovat mahdollisuuksia hillitä kustannuskehitystä ja polarisoitumista.
Näissä toimenpiteissä riittää haastetta ja työtä koko yhteiskunnalle. Asian tärkeydestä ei kuitenkaan ole epäselvyyttä.
Liitu- ja Move-tutkimukset osoittavat lasten ja nuorten kunnon heikentyneen merkittävästi 2000-luvulla. Noin 40 prosentilla 5. ja 8. luokan oppilaista fyysinen toimintakyky aiheuttaa jo haasteita arjen jaksamisessa. Liian vähäisestä liikkumisesta ja liiallisesta paikallaanolosta syntyvät kustannukset ovat Suomessa noin 4,7 miljardia euroa vuodessa. Liikunta tukee fyysisen terveyden lisäksi myös mielenterveyttä ja psyykkistä hyvinvointia. Tästä syystä suomalaisten lasten ja nuorten toimintakyky ja harrastusmahdollisuudet on nostettava yhteiskunnalliselle agendalle.
Jaana Tulla
seura- ja jäsentoimintayksikön johtaja, Suomen olympiakomitea
Outi Wuorenheimo
toiminnanjohtaja, Suomen taitoluisteluliitto
Sami Kauhanen
toimitusjohtaja, Suomen jääkiekkoliitto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.