Huono englanti vaarantaa hyvän tieteen

Suuri ongelma on siinä, että opinnäytteitä kirjoitetaan ja opetusta annetaan huonolla englannilla.

Yliopistojen kielivalinnat puhuttavat.

Kari Tammi korosti englannin olevan tieteen ja tekniikan kielen (HS Mielipide 7.5.), joten hän ihmetteli, miksi jotkut näkevät ongelmia korkeimman opetuksen antamisessa englanniksi. Nuoret osaavat englantia ja työelämä englantilaistuu, joten näin saisi paremmat valmiudet.

Luonnontieteiden käsitys tieteestä ja tutkimuksesta ei sovellu ihmistieteisiin. Matematiikkaa, tekniikkaa ja monta muuta alaa voi ymmärtää jopa rallienglannilla, koska niiden käsitteellinen taso on tarkka ja määritelty. Ihmistieteelliseen kielelliseen käsiteanalyysiin eli tieteen ytimeen taas ei pääse ilman täydellistä kielitaitoa. Omassa tieteessäni ei opeteta vuosilukuja eikä hallitsijoiden nimiä, vaan ymmärtämään toisessa ajassa ja kulttuurissa syntyneiden kielellisten viestien sisältöä. Pitää ehkä osata muinaiskieltä ja osata käsitteellistää tämä nykyiselle kielelle. Tämä tiede ei salli huolimatonta ja löysää kieltä vaan vaatii ehdotonta täsmällisyyttä.

Puhun itse useita kieliä, ja olen englantiakin käyttänyt sujuvasti työkielenä 1980-luvun alusta. Vaikka osaankin englantia kohtuullisesti, en hallitse sitä täydellisesti. Paljon englanniksikin julkaisseena teen tekstin aina yhteistyössä äidinkielisen, itse tutkimuksen alaan perehtyneen tutkijan kanssa.

Englanti on äärettömän vaikea kieli hallita täydellisesti. Sen arkikäytön helppous hämää luulemaan liikoja omasta taidosta. Näin on käynyt monelle kollegalle: kun oma tiede ei vaadi kielellistä ja käsitteellistä tarkkuutta, ei ymmärretä kielen ongelmia. Aikoinaan siteerasin eräässä artikkelissa Science-lehden tutkimusta. Äidinkielinen tarkastajani kysyi, jätetäänkö teksti näin vai korjaako hän sen kunnon englanniksi. Kun Penguins julkaisi jokin vuosi sitten pienen tekstini, lopuksi kustantaja piti vielä erillisen tarkastuksen amerikkalaisuuksien poistamiseksi.

Suuri ongelma on siinä, että opinnäytteitä kirjoitetaan ja opetusta annetaan huonolla englannilla. Kun opettaja ja oppilaat eivät osaa täydellistä kieltä, jää kieleen sitoutuneiden, monimuotoisten ja häilyväisten käsitteiden ymmärrys vajavaiseksi ja oppimisen taso laskee. Jos opetusministeriön ansaintalogiikka pakottaa antamaan opetusta tieteen kannalta liian huonolla englannilla, tehdään karhunpalvelus tieteelle ja oppimiselle. Toivoisi myös, että kollegat näkisivät nämä tieteenalojen erot eivätkä haluaisi pakottaa omia mallejaan toisiin tieteisiin.

Jukka Korpela

historian professori, Joensuu

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide