Sutta vihataan monin paikoin sen tekemien vahinkojen tai yleistyneen pelon vuoksi. Jos susi – tai karhu – alkaa viihtyä lähellä ihmisasumuksia, sille haetaan ja saadaan haittaeläimenä kaatolupa.
Kuinkahan kauan kestäisi saada kaatolupa susille, joiden rötöslistalta löytyisi seuraavaa: Ajanvietto viiden yksilön laumoissa muina susina espoolaisessa pientalomiljöössä kaikki istutukset tuhoten. Herkkien luontoalueiden endeemisen kasvillisuuden hävittäminen. Herneen, kuminan ja kauran viljelyn tekeminen mahdottomaksi paikallisesti. Pakko pystyttää hautausmaan ympärille sähköaita, jotta vainajien muistelemiseen olisi kalmistossa rauha – kukkineen. Tai se, että ne olisivat syypäitä noin 6 500 kolariin vuodessa? Kuinka monta sutta tai suden karvaakaan Suomesta löytyisi? Tuskin ainuttakaan. Valkohäntäpeuroja sen sijaan on yli satatuhatta.
Luken mukaan valkohäntäpeuran kanta on laskenut vuodesta 2020 lähtien 20 prosenttia. Se ei paljon lohduta pientaloalueella 26 vuotta asunutta uusmaalaista, kun havaitsee, että peuratilanne on mennyt viime vuosina täysin mahdottomaksi. Kaikki puutarhanhoito menee hukkaan!
Siellä, missä ihmisiä on eniten, peuroilla on luonnollisia vihollisia vähiten. Myös peurojen kantamat punkit leviävät ihmisiin ja lemmikkeihin tehokkaimmin taajamissa. Pientalopihojen diversiteetti köyhtyy siirtonurmi- ja tuija-aavikoiksi, kun ihmiset väsyvät ylläpitämään pihoissaan peurojen take-away-ravintoloita. On turha laitella pörriäishotelleja, jos kaikki pörriäisten ravintokasvit puuttuvat.
Haittaeläimiä voidaan poistaa ja poistetaan taajamista myöntämällä lupia esimerkiksi verkottamiseen, loukuttamiseen tai muuhun ansoittamiseen kuten citykanien, rottien ja vaikkapa minkkien kohdalla on tehty. Kasviston haitallisia vieraslajeja vastaan taistellaan jopa lainsäädännöllisin keinoin. Tiheimmillä peura-alueilla toimeen peurojen hävittämiseksi on ryhdyttävä heti – odottamatta kaikkien maa- ja metsätalousministeriön peuramietinnön (2023) toimenpiteiden toteutumista.
Susi mielletään vaaralliseksi pedoksi, mutta valkohäntäpeura on monin verroin vaarallisempi: Harva on tullut suden puraisemaksi. Peurat taas aiheuttavat noin 6 000 kertaa enemmän henkilövahinkoja vuodessa liikenneonnettomuuksissa.
Päivi Tenhunen-Marttala
Espoo
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.