Helsingin Sanomat kirjoitti (7.5.) perheenisästä, joka hakee hetken helpotusta päihteistä paetakseen vauva-arjen haasteita ja turruttaakseen omat tunteensa rentoutuakseen. Juttu herätti pohtimaan päihteiden käytön vaikutusta vauva- ja lapsiperhearkeen.
Suomessa on yleistynyt trendi, että äiti ja isä palkitsevat itsensä lasillisella tai parilla alkoholia raskaan vauva-arkipäivän päätteeksi. Alkoholi mielletään usein rentouttavaksi asiaksi, jonka vanhempi on ansainnut. Äitiys ja vanhemmuus on vaativa laji, joka ajoittain uuvuttaa ja vie voimavaroja, ja alkoholista haetaan tilanteeseen nopeaa helpotusta.
Kilistely ja kippistely kuuluvat nykyään lähes jokaiseen juhlaan, ja usein se on myös arjen tunnelman nostattaja tai laskija. Päihteiden käyttö on arkipäiväistynyt. Alkoholi on palkinto, jolla palkitaan hyvistä suorituksista, raskaasta työviikosta, loman alkamisesta ja loppumisesta. Jopa urheilun jälkeen olut maistuu palautusjuomana. Uskomukset alkoholista ja esimerkiksi punaviinin terveysvaikutuksista elävät myös vahvasti.
”Päihteiden käyttö ei usein näy ulospäin.
Päihteillä lääkitään pahaa oloa ja turrutetaan tunteita. Samalla vanhemman voi olla vaikea tunnistaa lapsen mielialoja ja tarpeita sekä oman käyttäytymisen seurauksia. Päihteet vaikuttavat vanhemman mielihyväjärjestelmään siten, että päihteet jyräävät muiden kiinnostusten kohteiden, kuten lapsen yli.
Tosiasioita on kuitenkin turha välttää. Alkoholin ja muiden päihteiden haitat aiheuttavat yhteiskunnalle mittavia taloudellisia kustannuksia, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan. Monissa lapsiperheissä alkoholin liikakäyttö aiheuttaa merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Suomessa syntyy jo nyt vuodessa vähintään 600 pelkästään alkoholin eriasteisesti vaurioittamia lapsia. Äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin.
Usein ajatellaan, että päihdeongelma koskettaa hyvin harvoja ja vaikeassa asemassa olevia perheitä. Päihteiden käyttö ei usein näy ulospäin, joten on tärkeää ottaa se puheeksi ensimmäisellä neuvolakäynnillä kaikkien kanssa. Niin sanottujen normiperheiden raskaus- ja vauva-ajan päihteiden käytöstä olisi tärkeää puhua rohkeammin ja empaattisemmin. Satunnaiset viihdekäyttäjät saattavat ajatella huumeidenkäyttönsä olevan ongelmatonta, mutta se saattaa muuttua salakavalasti ongelmakäytöksi, kuten A-Klinikan Päihdesairaalan ylilääkäri Margareeta Häkkinen jutussa totesi. Lapsen näkökulmasta vanhemman päihteiden käyttö on aina ongelmallista.
Ajatuksena ei ole syyllistää vanhempia heidän alkoholinkäytöstään tai ystävien kanssa nautituista viinilaseista vaan herättää keskustelua siitä, millaisia keinoja heillä on rentoutua vauva-arjessa ja miten lisätä voimavaroja ilman alkoholia tai muita päihteitä. Lapsella on kuitenkin oikeus turvalliseen ja päihteettömään kasvuympäristöön.
Niina Kokko
asiantuntija, lapsilähtöinen päihdetyö
Ensi- ja turvakotien liitto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
