Euroopan unionin ilmastotoimet on juuri päivitetty saavuttamaan uusi vähintään 55 prosentin päästöjenvähennystavoite vuodelle 2030. Nyt Suomea velvoittavat EU:n maankäyttösektorin ilmastotavoitteet (2021–2025) perustuvat kuitenkin vuonna 2018 Juha Sipilän (kesk) hallituksen toimikaudella valmisteltuun ilmastolainsäädäntöön.
Tuolloin tavoiteltiin sitä, että jäsenmaat varmistavat maankäyttösektorin nielun säilymisen vertailukauden 2000–2009 metsänhoitoa vastaavalla tasolla. Kun erityisesti päästökaupan alaiselta teollisuudelta ja energiasektorilta vaadittiin päästövähennyksiä, metsien ja maankäyttösektorin osalta tavoiteltiin vain nielujen ylläpitoa.
EU-velvoitteessa tarkastellaan maankäyttösektoria kokonaisuutena, mutta sen sisällä merkittävimpänä luokkana hoidettujen metsien velvoitetaso tuli asettaa heijastamaan vertailukauden metsänhoidon käytäntöjä. Vertailukausi asetettiin edeltämään EU:n uusiutuvan energian tavoitteiden asettamista. Pyrkimyksenä oli varmistaa, ettei näitä tavoitteita saavuteta metsänielun kustannuksella.
Suomen metsämaan vertailutason valmistelu meni täysin pieleen. Sipilän hallituksen kaudella loppuvuodesta 2018 komissiolle esitettiin hoidetun metsän vertailutasoksi hulppea 34,77 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä vastaava, puutuotteet sisältävä vuosinielu, jonka arvioitiin toteutuvan yhdessä päätä huimaavien 83,1 miljoonan kuutiometrin hakkuiden kanssa. Sanna Marinin (sd) hallitus maltillisti metsien hiilinielun vertailutasoa, mutta silti metsien nielu on romahtanut 15 miljoonaa päästötonnia pienemmäksi kuin mitä maa- ja metsätalousministeriön valmisteleman laskelman mukaan 76,3 miljoonan kuutiometrin hakkuilla olisi pitänyt toteutua.
Vuoden 2021 kasvihuonekaasuinventaariossa maankäyttösektori oli kääntynyt päästöksi. Tärkeimmiksi tekijöiksi arvioitiin runsaat hakkuut, jotka kuitenkin toteutuivat täsmälleen mallinnetulla tasolla.
”1,5 asteen tavoite ei toteudu, jos metsien nielut menetetään.
Marinin hallituksen ilmastotyön pohjana oli varmistaa polku hiilineutraaliuteen vuonna 2035 ja hiilinielujen vahvistuminen. Hallituksen ilmastokokouksessa helmikuussa 2020 linjatut toimet pohjautuivat vuonna 2019 virkatyönä teetettyihin arvioihin. Niiden mukaan olemassa olevilla toimilla maankäyttösektori säilyy pienin vaihteluin merkittävänä, vuonna 2035 noin 17,8 miljoonaa tonnia vastaavana nieluna. Hallituksen päästövähennystavoitteet mitoitettiin siten, että nykytoimien pohjalta hiilineutraaliuteen riittäisivät kolmea miljoonaa tonnia vastaavat lisätoimet hiilinielun vahvistamiseksi vuoteen 2035 mennessä.
Kun EU:n ja YK:n velvoitteiden pohjalta laaditut maankäyttösektorin nykytoimiennusteet osoittautuivat yhtä paikkansapitämättömiksi kuin EU:n lulucf-asetuksen kansallinen vertailutasovalmistelu, odotettu merkittävä nielu on kääntymässä ilmastovelaksi.
Maankäyttösektorin nielun romahduksen ennakkotietojen perusteella hallitus pyysi Luonnonvarakeskusta (Luke) arvioimaan vaikutukset EU:n vuosien 2021–2025 nieluvelvoitteen saavuttamiseen. Luke arvioi, että kaudelta on odotettavissa 50–80 miljoonan tonnin nieluvaje ja ilmastovelka silläkin olettamuksella, että käytössä olisivat kaikki sallitut joustot muiden EU-maiden ylittäessä tavoitteensa. Velka vastaa yhdestä kahteen kertaan Suomen koko vuosipäästöjä.
EU-velvoitteen tarkastelu tehdään viiden vuoden kokonaisuutena vuonna 2027. Jos emme saavuta velvoitteita lulucf-sektorilla tai ostamalla muilta jäsenmailta nieluyksiköitä, kumuloitunut ilmastovelka lasketaan EU:n ilmastolaskennassa taakanjakosektorin velvoitteeksi vuonna 2026 ja siitä eteenpäin 8 prosentin vuosikorolla.
Hallinnonalasta vastaava maa- ja metsätalousministeriö ei ole nähnyt tarpeelliseksi varmistaa Suomea vuositasolla velvoittavan EU-sääntelyn mukaisen nielutason toteutumista. Onko ministeriön metsäpolitiikka hyvän hallintotavan mukaista?
Ilmaston lämpenemisen kannalta maankäyttösektorin nielun pieneneminen on yhtä vahingollista kuin fossiiliset päästöt. 1,5 asteen tavoite ei toteudu, jos metsien nielut menetetään.
Terhi Lehtonen on valtiosihteeri ympäristöministeriössä.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.