Suomalaisten ylipainosta huolestunut professori Pertti Mustajoki kirjoitti (HS Mielipide 4.5.), että elintarvikkeiden terveysperusteinen verotus ohjaisi etenkin vähän koulutettuja kansalaisia parempiin elintapoihin.
Myös elintarviketeollisuus on huolissaan suomalaisten ylipainosta ja haluaa ihmisten pysyvän terveinä. Alan yritykset tarjoavat runsaasti ratkaisuja siihen, että ihmiset syövät terveellisesti, voivat hyvin ja kiinnittävät huomiota mainontaan.
Ruokia ja juomia valmistavat yritykset vähentävät tuotteittensa sokeri-, rasva- ja suolapitoisuuksia jo nyt. Useat yritykset ovat tehneet vapaaehtoisia ravitsemussitoumuksia, joilla ne sitoutuvat parantamaan ruokavalion ravitsemuksellista laatua. Maan tulevan hallituksen pitää edistää näiden sitoumusten kehittämistä.
Uusi elintarvikemarkkinointilautakunta aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Sen tehtävänä on arvioida elintarvikkeiden mainontaa ja muuta markkinointia.
Kansalaisten ruokavalion parantamiseen tarvitaan enemmän myönteistä ohjausta kohti terveellistä syömistä kuin rankaisemista epäterveellisten tottumusten vähentämiseksi. Ruokiin ja juomiin kohdistuva terveysperusteinen verotus ei ole oikotie, jolla ohjattaisiin ihmisiä terveellisempään ruokavalioon. Veron yhteyttä terveyden edistämiseen on hankala todentaa, koska ravitsemus koostuu monista erilaisista kulutusvalinnoista. Riittävä uni ja liikunta sekä muut elintavat ovat myös tärkeitä hyvän elämän kulmakiviä, joihin pitää kiinnittää enemmän huomiota.
Mustajoen esiin nostama Unkarin elintarvikevero ei myöhemmissä tutkimuksissa ole osoittautunut vaikuttavaksi. Vuonna 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan vero on ollut tehoton, eikä kansalaisten terveystietoisuus ole lisääntynyt sen takia. Lisäksi veron piirin sisältyvät myös sokerittomat tuotteet verotettavissa tuotekategorioissa.
Virvoitusjuomaveroista saadut tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Ei tiedetä, mikä on veron ja mikä kuluttajien mieltymysten muutosten vaikutusta. Sokeripitoisia virvoitusjuomia päivittäin juovien nuorten osuuden on raportoitu pienentyneen saman verran niissä maissa, joissa ei ole virvoitusjuomaveroa.
Julkisessa keskustelussa on otettava huomioon, miten terveysperusteinen verotus vaikuttaisi ruuan hintoihin, kulutukseen tai jalostavaan kotimaiseen elintarviketeollisuuteen. Uusia veroja ei pidä säätää vaillinaisen tai ristiriitaisen tiedon varassa.
Kuluttajakäyttäytymisen ohjaamiseen tarvitaan kokonaisvaltaisia toimenpiteitä ruoka-alan ja julkisten toimijoiden yhteistyönä. Meistä jokaisella on valinnanvapaus, mitä ostoskoriimme valitsemme. Kaupoissa on tänä päivänä tarjolla kattava määrä terveellisiä vaihtoehtoja. Tuotteiden sijoittelusta ja hinnoittelusta vastaa kauppa, ei elintarviketeollisuus.
Ruuan inflaatio on ollut viime aikoina kova. Terveysvero nostaisi ruuan hintaa entisestään. Keskustelussa unohtuu usein, että tasaveroista, jollainen terveysverokin olisi, tutkitusti kärsivät eniten pienituloiset. Veron vaikutukset kohdentuisivat sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti, koska ei ole takeita, että vero ylipäänsä vaikuttaisi kulutuskäyttäytymiseen.
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
