Peruspalvelut ja erikoissairaanhoito ovat osin vaarantuneet. Ongelmana on häiriintynyt työmarkkina, jolla yksityinen sektori ostaa palkkalistoilleen julkisten palveluiden ylikuormituksessa uupuvaa henkilökuntaa. Henkilöstö siirtyy leppeämpien työolojen työterveyshuoltoon, mutta myös myymään työtään päivä tai suorite kerrallaan takaisin julkiselle sektorille. Vuokratyövoiman ”jäätävistä hinnoista” on kertonut esimerkiksi Kainuun hyvinvointialueen Jukka Lindberg (IS 28.4.).
Samaan aikaan, kun markkinatoimijat rahastavat hyvinvointialueita, hallitusneuvotteluissa esitetään yhä tiukempaa kulukuria. Markkinoiden lisääminen palvelutuotannossa ei tuo ulospääsyä vaan pahentaa työvoimapulaa ja hallitsemattomia henkilöstökustannuksia. Kun työvoima ei riitä, siitä muodostuu kilpailu, jossa julkisten palveluiden kulukuri heikentää mahdollisuuksia tarjota asiallisia työoloja ja organisoida työtä hallitusti.
Kunnallisalan kehittämissäätiön analyysin ”Julkisalojen palkkaneuvottelut määrittävät koko palvelujärjestelmän tulevaisuutta” mukaan olemme hallitsemattomalla, jopa amerikkalaisella tiellä. Ihmiset turvaavat palvelunsaantiaan eriarvoistavilla yksityisillä vakuutuksilla ja palveluostoilla.
”Sote-palveluita ei voi järjestää keskusjohtoisesti.
Sote-palveluita ei voi järjestää keskusjohtoisesti. Alueverolla hyvinvointialueet voisivat tasapainottaa palveluiden ja budjetin suhdetta. Valtiovetoinen kulukuri vie asiantuntijoilta, työntekijöiltä ja aluevaltuustoilta keinoja järjestää palvelut järkevästi.
Poliitikkojen ja ministeriöiden tehtävänä ei ole esittää mielivaltaisia leikkauskohteita vaan kuunnella asiantuntijoita ja purkaa esimerkiksi diagnoosi- ja lausuntovaateita Kelan etuuksista sekä työvoima- ja sote-palveluista. Palveluportit tulee avata kevyellä rakenteella, mikä vapauttaisi esimerkiksi psykiatrit ”puuhastelemasta lausuntoja” (HS 8.5.).
Mallia voi ottaa Kelan Nuotti-valmennuksesta, jonka tarve arvioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tukemana kansainvälisellä icf-luokituksella. Kevyt arviointi vähentää hallinnollisen kuormituksen ohella diagnoositarvetta ja tässä tapauksessa nuorten elämänhallintaongelmien medikalisointia, mitä valtiovarainministeriön Jukka Mattila ei ymmärtänyt (HS Mielipide 1.4.).
Julkispalveluita vakauttaisi työntekijöiden suorien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen työajoissa, työn organisoinnissa ja palkankorotusten jaossa. Korkeasti koulutetulle terveydenhuollon henkilöstölle voisi säätää ilmaisen koulutuksen pituutta vastaavan velvoitteen työskennellä julkiselle työnantajalle. Julkisesti rahoitettavien yksityisten palveluostojen samoin kuin kiinteistö- ja ict-kustannusten voitontavoittelua on rajoitettava.
Julkispalveluiden työoloja tulisi vakauttaa nopeasti. Vaikka uusia keinoja vastustettaisiin, kuntien ja hyvinvointialueiden työvoiman saannin ja palveluiden turvaaminen olisi työntekijöiden, kansalaisten ja kustannusten hallinnan etu.
Satu Ojala
tenure track -tutkija, sosiaalipolitiikka
Tampereen yliopisto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Lue lisää: Hoitojonot kasvavat holtittomiksi, mutta laki määrää psykiatrit puuhastelemaan aivan muuta
Lue lisää: On panostettava tutkimusnäyttöön perustuviin palveluihin