Syksyksi uumoillaan poliittisia lakkoja, mutta pelkästä raivosta ne eivät synny

Työnantajajärjestöissä arveltiin vaalien jälkeen, että pian on Helsingin Senaatintori täynnä soppatykkejä, jos oikeistohallitus pistää tuulemaan.

Helsingin Säätytalolla neuvotellaan parhaillaan leikkauksista, säästöistä ja tehostamisesta.

Neuvottele­massa ovat kokoomus, perus­suomalaiset, Rkp ja kristillis­demokraatit. Tekeillä on siis oikeisto­hallitus.

Pohdinnassa on ollut ay-liikettä kauhistuttavia lakimuutoksia esimerkiksi työttömyysturvaan ja lakkosääntöihin.

Työnantajajärjestöissä arveltiin vaalien jälkeen, että pian on Helsingin Senaatintori täynnä soppatykkejä, jos oikeistohallitus pistää tuulemaan. Kyse on vain siitä, siirretäänkö ne sinne syys-, loka- vai marraskuussa, järjestöpomot vitsailivat.

Soppatykeillä tarkoitetaan tässä tapauksessa poliittisia lakkoja tai mielenilmauksia.

Lakkojen järjestäminen ei ole kuitenkaan ihan yksinkertaista. Ne tarvitsevat laajan tuen.

Tästä on opettavainen muistutus Juha Sipilän (kesk) hallituskaudelta.

HS uutisoi syksyllä 2016, että työttömyysturvaan on tulossa merkittävä muutos.

Myöhemmin se ristittiin aktiivimalliksi, jossa työttömän pitää hakea useita työpaikkoja, jotta hänen tukeaan ei leikata.

Ay-liike kauhistui. Se pohti toimenpiteitä, mutta uutinen ei ollut herättänyt kikyn turruttamaa kansaa.

Keväällä 2017 muuttuneesta aktiivimallista oli tekeillä jo laki.

Ei lakkoja.

Laki hyväksyttiin 19. joulukuuta 2017, eikä yhtään soppatykkejä näkynyt.

Lakkojen järjestäminen ei ole ihan yksinkertaista.

Seuraavana päivänä pitkäaikaistyötön Martin-Éric Racine käynnisti kansalaisaloitteen, jonka pyrkimys oli kumota hyväksytty laki.

Aloite levisi työttömien nettipalstoille. Nyt kansa heräsi.

SAK ja Sdp näkivät tilaisuutensa tulleen. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi ihmisten vertaavan aktiivimallia niskalaukaukseen. Kesällä 2019 hänestä tuli pääministeri.

Yhtäkkiä aikaisemmin suomen kielessä tuntematon aktiivimalli olikin kirosana, johon tiivistyi kaikki Sipilän hallitukseen vuosien aikana kertynyt viha, vaikka alun perin mallin kehitti vasemmistoliitossakin työskennellyt STTK:n ekonomisti Ralf Sund.

SAK:ssa osa vaati jo yleislakkoa, mutta keskusjärjestö päätyi Senaatintorilla järjestettävään mielenosoitukseen, jota monet liitot tukevat poliittisilla lakoilla.

Tori täyttyi. Pelkkä ay-liikkeen raivo siihen ei riittänyt, vaan tarvittiin Kanadan Québecista lähtöisin oleva työtön nimeltään Martin-Éric Racine.

Kirjoittaja on HS:n politiikan toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide