Helsingin Sanomien jutussa (8.5.) tarkasteltiin opiskelualojen vaikutusta tulevaisuuden elämän tulotasoon ja ”laatuun”. Tekstin lähtöasetelma on jo ongelmallinen. Vaikka riittävä toimeentulo on hyvän elämä perusta, on lyhytnäköistä tarkastella koulutusta pelkästään taloudellisesta näkökulmasta, puhumattakaan siitä, että yhteiskunnan koulutuspolitiikkaa rakennetaan yksinomaan taatun taloudellisen toimeentulon varaan.
Helsingin Sanomien esittämien tilastojen perusteella korkeakoulutetuista heikoimmin taloudellisesti toimeentulevia ovat kuvataiteen maisterit. Kuvataiteen maistereita koulutetaan Suomessa ainoastaan Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Tästä syystä pidä tarpeellisena kommentoida jutussa esitettyä yksipuolistavaa tilastoa sekä opiskelun että taiteilijan toimeentulon näkökulmasta.
Kuvataideakatemia on haluttu opiskelupaikka, ja se kiinnostaa yhä enemmän myös kansainvälisiä hakijoita. Lähes kaikki meille hakevat ovat asettaneet Kuvataideakatemian ensimmäiseksi opiskelupaikkavaihtoehdoksi, ja vain noin viisi prosenttia hakijoista saa vuosittain opiskelupaikan. Kuvataiteen koulutuspaikka on siis yksi Suomen vaikeimmin saavutettavista koulutuksista. Palautekyselyiden mukaan Taideyliopistosta valmistuneiden tyytyväisyys tutkintoonsa on yhtä korkea kuin muissa suomalaisissa korkeakouluissa.
”Taideyliopistosta valmistuneiden tyytyväisyys tutkintoonsa on korkea.
Kuten Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen totesi mielipidekirjoituksessaan taiteilijoiden asemasta sosiaaliturvassa (HS 7.5.), useimmilla taiteen ammattilaisilla on yhtä aikaa monta työmarkkina-asemaa: palkkatyö, yrittäjätyö ja apurahat. Näiden sovittaminen yhteen ei ole helppoa, sillä yksi asema voi hankaloittaa tilannetta toisaalla.
Tämän takia myöskään kuukausipalkkojen vertailu ei anna realistista kuvaa kuvataiteilijoiden tilanteesta. Ylipäänsä koulutusalojen vetovoimaisuuden vertailu pelkkien tulojen perusteella tai kannustaminen lisäämään opiskelupaikkoja pelkästään hyväpalkkaisilla koulutusaloilla on kyseenalaista. Palkkaa olennaisempaa elinvoimaisen, moniarvoisen, sivistyneen ja hyvinvoivan yhteiskunnan kannalta on kokemus oman elämän toimijuudesta ja merkityksellisyydestä sekä työn arvosta.
Kuvataideakatemia kouluttaa taiteilijoita, jotka tarjoavat uusia näkökulmia maailmaan ja tulkitsevat todellisuutta toisin, laajentavat ajattelun ja aistittavan alueita sekä ehdottavat luovia ratkaisuja moninaisiin yhteiskunnan haasteisiin. Kuvataiteilijan tehtävä on haastaa katsomaan asioita totunnaisuuksista poiketen. Kuvataiteilijoiden arvo ja merkitys olisikin syytä tunnistaa laajemmin yhteiskunnassa, kun etsitään keinoja vastata yhteiskunnan moninaisiin päivänpolttaviin ongelmiin.
Hanna Johansson
dekaani, Taideyliopiston Kuvataideakatemia
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
