Kaleva kirjoittaa, että EU-myönteisyys pysyy yhä huippukorkealla.
”Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) uusimman kyselyn mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta suhtautuu myönteisesti maamme EU-jäsenyyteen. Evan arvo- ja asennetutkimuksen mukaan neutraalisti suhtautuvia on 18 ja kielteisesti suhtautuvia 17 prosenttia haastatelluista.”
”Rkp:n kannattajat ovat puolueiden kannattajaryhmistä EU-myönteisimpiä. Ei ole yllätys, että EU-kriittisimpiä ovat perussuomalaisia äänestävät. Heistä 57 prosenttia suhtautuu kielteisesti Suomen jäsenyyteen.”
”EU-myönteisiä perussuomalaisissa on 22 prosentin verran. Osuus on kasvanut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Puolitoista vuotta sitten vain 14 prosenttia perussuomalaisista oli EU-myönteisiä.”
”Evan näkemyksen mukaan EU-kriittisyys paikantuu erityisesti niihin ihmisiin, jotka ovat tyytymättömiä suomalaisen yhteiskunnan toimintaan ja pettyneitä politiikkaan. Yhdeksän kymmenestä EU-kielteisestä on sitä mieltä, että puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmaksi tavallisen ihmisen ongelmista.”
”Evan aiempien tutkimusten mukaan EU merkitsee suomalaisille vakautta, vapautta ja vaurautta. Evan arvion mukaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU:n vakauselementti korostuu. EU:n suosiota juuri nyt selittää todennäköisesti se, että Euroopan unioni nähdään myös turvallisuuden tuojana.”
Savon Sanomien mukaan politiikan nopea tempo syö puoluejohtajia.
”Politiikan raadollisuus on havainnollistunut viimeisten vuosien aikana siihen, millaisiksi pätkäpesteiksi puheenjohtajien tehtävät ovat monissa puolueissa jääneet. Puoluejohtajaa haastaa poliittisten vastustajien ohella oma puolueväki varsinkin silloin, kun kannatus ei ole kehittynyt oletettavalla tavalla.”
”Eduskuntavaalien jälkeen tuli nopeasti selväksi, että uuden puheenjohtajan joutuvat etsimään niin sosiaalidemokraatit kuin vihreät – –.”
”Kansakunnan kaapin päällä tuulee. Sen ovat [Sanna] Marinin ja [Maria] Ohisalon ohella saaneet tuntea Marinia demarijohdossa edeltäneet nykyinen EU-komissaari Jutta Urpilainen ja eduskunnastakin pudonnut Antti Rinne.”
”Lyhyeksi jäi myös Alexander Stubbin kausi kokoomuksen johdossa.”
”Perussuomalaisissa nähtiin vallanvaihto kuusi vuotta sitten, kun Jussi Halla-aho löi äänestyksessä Timo Soinin suosikin Sampo Terhon. Halla-ahon jalanjälkiä seuraa Riikka Purra.”
”Puoluejohtajien vaihtuvuus on merkki paitsi politiikan syklisyydestä myös sen henkilöitymisestä erityisesti sosiaalisessa mediassa. Toivon mukaan se ei tarkoita ennustettavuuden heikentymistä.”