Kliinisten lääketutkimusten tavoitteena on löytää potilaille uusia tehokkaita lääkehoitoja. Lääketutkimusten kautta potilaat voivat päästä uusimpien hoitojen piiriin jo vuosia ennen kuin lääkkeet ovat yleisesti markkinoilla. Kliiniset lääketutkimukset kasvattavat myös terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja edistävät näin potilaiden hyvää hoitoa.
Suomi on perinteisesti ollut kiinnostava maa kansainvälisille lääketutkimuksille: olemme tutkimusmyönteistä kansaa ja edelläkävijöitä niin terveysteknologian kehittämisessä kuin datan hyödyntämisessäkin. Suomen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (tki) toimintaympäristöstä tekevät houkuttelevan sen ennustettavuus, selkeä ja mahdollistava lainsäädäntö sekä osaava ja korkeasti koulutettu tutkimushenkilökunta.
Viime vuosina tutkimusmäärät ovat kuitenkin vähentyneet. Kliininen lääketutkimus on kriisissä, kuten Taneli Raivio ja Markku Mäkijärvi kirjoittivat (HS Mielipide 27.3.). Jotta saamme jatkossakin lääkealan tutkimusinvestointeja Suomeen, tarvitsemme yhä tiiviimpää julkishallinnon ja yritysten yhteistyötä sekä uusia tapoja hyödyntää tki-rahoitusta.
Esimerkki tällaisesta yhteistyöstä on Helsingin yliopiston ja Husin yksilöllisen syöpälääketieteen professuuri, jonka rahoittavat lääkeyritykset Bayer, Novartis ja Roche. Tavoitteena on edistää syöpätutkimusta, jotta syövän hoitoon löydetään yhä kohdennetumpia lääkehoitoja.
”Suurin este kliinisten tutkimusten määrän lisäämiselle on resurssipula.
Suurin este kliinisten tutkimusten määrän lisäämiselle on resurssipula. Terveydenhoidon ammattilaisille on mahdollistettava tutkimuksen tekeminen tavanomaisen potilastyön ohella. Tämä edellyttää rahoituksen pitkäjänteisyyttä sekä aikaa ja arvostusta tutkimustyölle.
Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet Suomen tki-menojen kasvattamiseen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Merkittävä osuus tästä on tarkoitus toteuttaa yritysten tki-investoinneilla. Ehdotamme, että lisääntyvää tki-rahoitusta tulisi jakaa myös suoraan hyvinvointialueille tutkimustyön mahdollistamiseksi.
Hyvinvointialueella tehtävä tutkimus tukee koko alueen elinvoimaa. Tuoreen selvityksen mukaan tutkimukseen osoitettu euro palautuu takaisin nelinkertaisena hyvinvointihyötynä. Tutkimustyön mahdollistaminen varmistaa, että potilailla on asuinpaikasta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet saada huomisen hoitoa jo tänään.
Kliinisistä lääketutkimuksista hyötyvät myös sairaalat, sillä lääketeollisuuden investointien kautta sairaaloiden omia resursseja säästyy muualle. Mahdollisuus tutkimukseen toimii myös henkilöstön veto- ja pitovoimatekijänä.
Terveysala luo hyvinvointia, jonka merkitys vain kasvaa väestön vanhetessa. Me alan yritykset olemme valmiita tekemään osamme: haluamme investoida, innovoida ja toimia Suomessa – kunhan toimintaedellytykset ovat kunnossa. Tutkimusinvestointien kasvattaminen edellyttää paitsi riittäviä resursseja ja tutkimusta suosivaa infrastruktuuria myös avoimuutta uusiin toimintatapoihin sekä lisääntyvän tki-rahoituksen järkevää kohdentamista.
Tarja Jalava
kliinisen lääketutkimuksen projektinhallinnan johtaja, syöpätaudit
Bayer oy
Elina Wiik
lääketieteellinen johtaja
Novartis Finland oy
Anssi Linnankivi
lääketieteellinen johtaja
Roche oy
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Lue lisää: Kliininen lääketutkimus on kriisissä