Tulevina vuosina on hallituksen ratkaisuista kiinni, miten vakavasti naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta otetaan. Suomessa 146 000 naista on kokenut fyysistä parisuhdeväkivaltaa viiden viime vuoden aikana. Perustuslakimme kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella. Lähisuhteessa tapahtuvassa, naisiin kohdistuvassa väkivallassa rikokset kuitenkin siivotaan pois rikosoikeusjärjestelmää kuormittamasta ohjaamalla ne sovitteluun.
Sovittelu on menettely, jossa rikoksesta epäilty ja rikoksen asianomistaja eli uhri neuvottelevat rikosasian ratkaisemisesta sovintomenettelyllä. Kun kyseessä on lähisuhdeväkivalta, tyypillisin sovittelusopimus on anteeksipyyntö ja lupaus väkivallan lopettamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön tutkimuksen mukaan suurin osa sovitteluun ohjatusta lähisuhdeväkivallasta oli parisuhdeväkivaltaa. Uhri oli nainen 89 prosentissa tapauksista. Vuonna 2021 lähisuhdeväkivaltarikoksia ohjattiin sovitteluun 2 476 – noin 19 prosenttia kaikista sovitteluun ohjatuista asioista. Myös seksuaalirikoksia tarjotaan soviteltaviksi.
Tutkimustieto osoittaa kiistattomasti, että toistuva väkivalta traumatisoi monin tavoin. Sovittelulain esitöissä – ja esimerkiksi apulaisoikeuskanslerin ratkaisuissa sekä poliisin ohjeistuksessa – todetaan, että toistuva lähi- tai parisuhdeväkivalta ei sovi sovittelun piiriin. Kuitenkin Suomessa toteutetut tutkimukset osoittavat kerta toisensa jälkeen, että sovitteluun ohjataan toistuvaa parisuhdeväkivaltaa.
Naisiin kohdistuvien parisuhdesurmien, tappojen ja murhien määrä on Suomessa korkea verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tutkimuksen mukaan parisuhteessa tehtyjen henkirikosten ehkäisyssä ongelmana on, että aiemmin tehty väkivalta on jäänyt viranomaisilta piiloon. Sovitteluun ohjatussa parisuhdeväkivallassa ei ole tätä ongelmaa: väkivalta on tunnistettu, ja usein sen toistuvuus on poliisin tiedossa. Poliisilla ja syyttäjillä on myös tieto siitä, että toistuva väkivalta kasvattaa henkirikoksen riskiä.
Sen lisäksi, että valtiolla on velvollisuus turvata väkivaltaa lähisuhteissa kohdanneiden naisten oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumista, Suomella on kansainvälisiä velvollisuuksia noudattaa ihmisoikeussopimuksia.
”Myös seksuaalirikoksia tarjotaan soviteltaviksi.
Olemme sitoutuneet YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen tavoitteisiin jo vuonna 1986. Yleissopimuksen velvoitteiden toteuttamista valvova komitea (CEDAW) asetti lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumisen nopeutettuun menettelyyn syksyllä 2022. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli Suomi ei toimi sovittelusta luopumiseksi seuraavien kahden vuoden sisällä, rikomme velvollisuuksiamme.
Suomessa on laaja kannatus sovittelusta luopumiselle lähisuhdeväkivaltatapauksissa. Väkivaltaa kokeneita työssään kohtaavat järjestöt ovat tuoneet näkemyksensä esiin lukuisissa kannanotoissa. Lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumista on suositeltu myös useissa tutkimuksissa. Monista tutkimuksista piirtyvästä tilannekuvasta voi tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä päätöksenteon tueksi.
Tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittavat lähisuhdeväkivaltatapausten rajaamista sovittelun ulkopuolelle. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä lakivaliokunta ovat viime mietinnöissään suhtautuneet kriittisesti lähisuhdeväkivallan sovitteluun. Eduskunnassa sovittelusta luopumista lähisuhdeväkivaltatapauksissa kannatetaan laajalti.
Kun vakavaa väkivaltarikosta sovitellaan, ylläpidetään väkivallan kulttuuria, josta naiset maksavat hengellään. Tämä rakenteellinen epäkohta pitää muuttaa. Väkivaltaa lähisuhteessa kohtaavan naisen pitää voida luottaa siihen, että järjestelmä kunnioittaa hänen ihmisoikeuksiaan ja oikeusturvaansa. Nyt on aika rajata lähisuhdeväkivallan sovittelu lainsäädännöllä sovitteluprosessien ulkopuolelle.
Silla Kakkola on Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry:n pääsihteeri. Pia Puu Oksanen on sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Amnesty Internationalin Suomen osastossa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.