Kööpenhaminassa järjestettiin tällä viikolla pohjoismaisten medioiden konferenssi sisältöä tuottavista tekoälymalleista. Paikalla oli useimpien keskeisten mediatalojen väkeä, Suomesta Sanoman lisäksi Alma media ja Yleisradio. Mitkä aiheet olivat pinnalla medioiden keskustelussa?
Synteettisen sisällön eli tekoälyn tekemän sisällön määrä kasvaa. Koska sisällön koneellinen tuotanto on niin helppoa, sen osuus kaikesta internetin ja sosiaalisen median sisällöstä saattaa nousta jopa 90 prosenttiin. Monille lukijoille saattaa tulla tarve erottaa ihmisen tekemä sisältö koneen tuottamasta.
Tiedotteita tehdään jo tekoälyllä. Ruotsalaisfirma tarjoaa viestintäväelle työkaluja, joilla kirjoittaa tekoälyn avulla tiedotteita. Näitä lähetetään toimittajille, ja osa niistä päätyy mediaan. On selvää, että tällaista sisältöä ui jo nyt uutisiin niin, ettei siitä tiedetä.
Markkinoinnissa on saatavissa nopeasti säästöjä, koska tekoäly on tehostanut työtä merkittävästi. Useampi esitys näytti, että tekoäly luo riittävän hyviä markkinointimateriaaleja. Ja riittävän hyvä on monille myyjille ja viestijöille tarpeeksi.
Kuvituksia artikkeleihin tehdään jo tekoälyllä. Etenkin pienille medioille ne ovat tärkeitä. Jos vaihtoehtona on huono kuvapankkikuva tai tekoälyn tekemä kuvitus, voi olla järkevää valita tekoälyn tekemä kuva. Valokuvia kuitenkin vältetään, koska valokuvan luomista tyhjästä pidetään eettisesti ongelmallisena.
”Tekoäly luo kokonaan uusia kysymyksiä.
Kuviin ei voi luottaa. Deepfakella tarkoitetaan tarkoituksellisen valheellista, aidon näköistä kuvaa tai videota. Esimerkiksi poliitikkojen asettaminen noloihin tilanteisiin tai julkkisten kuvista tehty porno on tyypillinen deepfake-käyttötarkoitus. Näiden tekemiseen on paljon tapoja, joten niitä tulee lisää. Kuviin, videoihin ja tekstiin ei voi enää luottaa vain niitä katsomalla – pitää keksiä muita keinoja varmistua aitoudesta.
Mallien ketjuttaminen on seuraava iso kehitysaskel. Yksi palvelu, kuten Chat GPT, luo tekstin, toinen tekee tiivistelmän ja kolmas malli luo kuvituksen. Malleja yhdistelemällä voidaan keksiä sellaisia palveluita ja uusia ideoita, mihin mikään yksi malli pysty.
Eettisistä kysymyksistä puhuttiin paljon. Tekoäly luo kokonaan uusia kysymyksiä, kuten omistaako ihminen äänensä, jos se on kloonattu koneääneksi. Tai pitääkö tekoälyn käytöstä aina kertoa lukijoille ja missä laajuudessa? Mitkä ovat eettisesti kestäviä perusteita sisällön personoinnille?
Euroopan parlamentin valiokunnat käsittelivät torstaina tekoälyn sääntelyehdotusta. Vaikka lakien kehitys onkin ollut hidasta, on hyvä, että villin lännen aikakausi alkaa tekoälyn puolella tulla loppuunsa.
Kirjoittaja on HS:n journalistinen kehitysjohtaja.