Aamulehti kirjoittaa, että vaikeina aikoina on tehtävä asioita uudella tavalla.
”Hallitusneuvottelujen vetäjä Petteri Orpo (kok) kommentoi 9.5., että julkisen talouden tila on osoittautunut vieläkin huonommaksi kuin ennen neuvotteluja luultiin. Erityisesti sitä rasittavat nyt ja tulevaisuudessa kasvavat sote-kustannukset.”
”Pirkanmaa on Suomen suurin hyvinvointialue. Kustannuksista iso osa menee sairaalapalveluihin: erikoissairaanhoitoon, päivystysosaston ja teho-osaston pyörittämiseen. Retuperälle on jäänyt muun muassa psykiatrinen hoito, johon lähetteiden määrä on koko ajan kasvussa. 112:een soitetaan yhä useammin mielenterveyden hädässä.”
”Vaikeiden aikojen selviytymiskeinoja ovat uudet tavat tehdä asioita. Yksi onnistunut kokeilu on mielenterveysambulanssi, joka lähetettiin tehtäville Pirkanmaalla viime vuoden lokakuusta maaliskuun loppuun. Apua sai noin 1 300 mielenterveyshäiriöistä kärsivää. Tämä vähensi kuormitusta ensiavussa mutta toi avun nopeasti sitä tarvitsevalle.”
”Nyt mielenterveysambulanssille toivotaan jatkoa. Se vaatii kuitenkin hyvinvointialueen johdon päätöksen ja lisäresurssia. Vaatisi myös hyviä perusteluja, miksi jatkoa ei tulisi, sillä sote-kustannuksia leikkaa parhaiten ennaltaehkäisy. Mielenterveysambulanssi on osa ennaltaehkäisyä.”
Karjalaisen mukaan koko sote-uudistuksen onnistuminen on kiinni sille myönnettävistä määrärahoista.
”Alkuvaihe ei ole ollut helppo eikä lupaa hyvää. Useimmat maakuntien hyvinvointialueet ovat suurissa talousvaikeuksissa, niin myös Pohjois-Karjalassa.”
”Jos rahoituksesta ei saada siedettävää sopua, voi sote-uudistus kaatua alkuunsa nyt kaavaillulla hallituskokoonpanolla.”
”Pohjois-Karjalassa ollaan pettyneitä valtion kohteluun sote-uudistuksessa. Omatoimisuudesta ja uudistuksen eturivissä kulkemisesta ei saadakaan mitään hyötyä. Päinvastoin valtio rankaisee kovalla kädellä. Nykyisen rahoitusmallin siirtymätasaus leikkaisi hyvinvointialueen rahoitusta vuosina 2023–2029 yhteensä yli 370 miljoonalla eurolla (Karjalainen, 5.5.). Se on ehdottomasti liikaa Pohjois-Karjalalle, ja vinoumaa pitää oikaista.”
”Rahoituksen runko piti olla alueen asukkaiden sairastavuus ja sen lisääntyminen, mutta ei ole. Pohjois-Karjalassa sairastaminen on suurta ja kasvussa.”
”Yksi syy hyvinvointialueiden talousvaikeuksiin on ostopalvelujen yllättävän suuri kasvu. Näin on muuallakin kuin Pohjois-Karjalassa. Tammi–maaliskuussa palveluiden ostot näyttävät ylittyvän Pohjois-Karjalassa koko vuoden aikana jopa 60 miljoonalla eurolla (HS, 10.5.).”