Lääkäriliitto ei päätä lääkärien koulutusmäärästä

Pullonkaulana koulutusmäärän nostamiselle ovat olleet koulutusresurssit.

Viime syksynä lääketieteen koulutuksen aloitti 779 lääketieteen opiskelijaa.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus (11.5.) käsitteli tärkeää asiaa, julkisen sektorin lääkärivajetta. Lääkärivajeen syyksi määriteltiin paikoillaan junnanneet koulutusmäärät, joiden väitetään johtuvan Lääkäriliiton vastustuksesta. Motiiviksi epäillään halua pitää lääkärimäärät alhaisina, jotta saataisiin lisää palkkaa – esimerkkinä käytetään Helsingin kaupungin 400 euron palkankorotusta lääkäreille.

Kirjoitus sisälsi väitteitä, joita haluan korjata. Lääkärit, kuten muutkin terveydenhuollon ammattiryhmät haluavat tehdä työnsä hyvin. Jotta tämä onnistuu, siihen annettavan koulutuksen tulee olla laadukasta. Toisin kuin kirjoituksessa väitettiin, koulutusmääriä on nostettu – viime syksynä lääketieteen koulutuksen aloitti 779 lääketieteen opiskelijaa, kun runsaat kymmenen vuotta sitten aloittajien määrä oli noin 600. Työikäisten lääkäreiden määrä nousee siis koko ajan. Pullonkaulana määrän nostamiselle ovat olleet koulutusresurssit. Koska lääketieteellisten tiedekuntien resurssit eivät ole nousseet koulutusmäärän nousua vastaavasti, kliinisen opetuksen opetusryhmien koko on noussut sietämättömäksi. Lääkäriliiton viime vuosikymmenen vaatimus koulutusmäärien alentamisesta kumpusi tästä tosiseikasta.

Pääkirjoituksessa ei jostain syystä mainittu, että Lääkäriliitto on muuttanut kantaansa koulutusmäärien suhteen. Liitto ei enää vastusta niiden nostamista, mikäli tutkittu tieto näin suosittelee ja koulutukseen löytyy myös riittävästi rahaa. Tästä on myös Helsingin Sanomissa kirjoitettu tänä vuonna useaan otteeseen. Lääkäriliitto ei voi päättää koulutusmääristä, vaan sen tekevät lääketieteelliset tiedekunnat ministeriön ja yliopiston ohjauksessa. Näin tulee olla jatkossakin. Valtioneuvoston käynnissä oleva hanke, jonka tarkoituksena on luoda parempi sote-henkilöstön määrän ennakointimalli, tuottaa jatkossa pitkäjänteiselle päätöksenteolle hyvän pohjan.

Kirjoitus myös vihjasi, että Helsingin kaupungin 400 euron palkankorotus lääkäreille johtuisi alhaisista koulutusmääristä johtuvasta lääkärivajeesta. Oikea syy korotukselle on se, että Helsingin kaupungin palveluksessa olevien lääkärien palkat ovat olleet alhaisempia kuin muualla maassa. Miltei kaikilla aloilla tilanne on päinvastainen. Olisi hyvä, että lääkäreille maksetaan edes samaa palkkaa kuin muualla Suomessa.

Jaana Puhakka

varapuheenjohtaja, Lääkäriliitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide