Suomen sisällissodan jälkeen vuoden 1919 talvella Kotikasvatusyhdistys esitti toivomuksen suomalaisesta äitienpäivän vietosta. Aikoinaan Amerikasta lähtöisin ollut juhla innosti eurooppalaisia ja heidän joukossaan myös ruotsalaisia vastaavaan toimintaan, mistä sitten ajatus juhlan vietosta levisi myös Suomeen.
Kotikasvatusyhdistys esitti tuolloin sanomalehdissä pyynnön, jossa toivottiin erityisesti eri yhdistyksiltä, äideiltä, papeilta ja opettajilta ehdotuksia juhlan viettämisestä. Yhdistyksen johtokunta päätti aloittaa juhlan viettämisen toukokuun kolmantena sunnuntaina. Sisällissodan jättämän vaikean tilanteen vuoksi juhla päätettiin kuitenkin siirtää syyskuun toiseksi sunnuntaiksi.
Yhdistys halusi, että jokaisessa kylässä voitaisiin järjestää juhlatilaisuus, johon kutsuttaisiin kaikki äidit, myös unohdetut ja hyljätyt, kunniavieraiksi. Juhlassa äideille järjestettäisiin juhlapuheita, runonlausuntaa, laulua ja vuorokeskusteluja, mutta kevyet näytelmät ja tanssi eivät yhdistyksen mukaan sopineet juhlaan. Äideille tarjoiltaisiin juhlan lomassa, ja heille annettaisiin pieni valkea kukka. Juhlan lomassa oli myös tarkoitus kerätä rahaa, jonka avulla voitaisiin perustaa lepokoteja väsyneille äideille sekä parantaa orpojen ja turvattomien lasten tilannetta.
Kaksikymmentäluvun alussa äitienpäivän vietto oli Suomessa vielä vaatimatonta. Sen vuoksi kansalaisia velvoitettiin järjestämään äideille heidän ansaitsemansa juhlapäivä. Juhlan järjestelyissä piti huomioida äitien suorittama panos kansakuntamme rakentajina. Ilman heitä ja heidän uhrautuvaa toimintaansa olisi ollut kerrassaan outoa, jos heidän lapsensa eivät olisi muistaneet heitä vuosittain tapahtuvana juhlapäivänä, jota tultaisiin viettämään aluksi toukokuun kolmantena, sittemmin toisena sunnuntaina.
Nyt runsas sata vuotta myöhemminkin olkoot elossa olevat äidit edelleen kunniavieraina omassa juhlassaan, jonka he ovat taatusti ansainneet. Hyvää äitienpäivää!
Juha Javanainen
historioitsija, Tampere
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.