Viva-lehdessä valtioneuvos Riitta Uosukainen kirjoittaa, että Venäjän otteiden toistuminen pakottaa katsomaan karjalaisuutta suru silmissä.
”Juuri nyt, Venäjän hyökkäyssodan riehuessa Ukrainassa ja Ukrainan kansan yrittäessä vaeltaa suojaan, tulee evakkokarjalaisuuteni iholle. Yli 400 000 suomalaista siirtyi omassa maassaan jätettyään kotinsa, kirjansa, kaikkensa. – – Kun lähdin kaksivuotiaana Enson asemalta evakkoon äidin ja sisaren kanssa, ei paluuta kotiin Jääsken Ensoon ollut. Raja railona aukesi – ja siinä se on nyt vieläpä näinä aikoina entistäkin jyrkempänä, raja-aidan tarpeessa.”
”Mutta kova kohtalokaan ei saanut iloa eikä valoa karjalaisten elämänmenosta. Oli kiepsahdettava jaloilleen ja käännettävä olosuhteet parhain päin.”
”Minun Karjalani on Etelä-Karjala, kutsun sitä nyt Vuoksen-Karjalaksi. Katkaistunakin Vuoksi leimaa Imatran aurinkoisen seudun.”
”Karjalassa elävät suuret tunteet, jotka uskalletaan näyttää. Puhutaan mutta myös kuunnellaan.”
”Karjalaiset ovat kansainvälisiä. He kurkottavat tulevaisuuteen. Uteliaisuus saa heidät muuttamaan muualle sankoin joukoin. Hyvin koulutettuina lähdetään palvelemaan maata ja maailmaa.”
Anna-lehdessä Matilda Katajamäki kehottaa aikuisia saattelemaan nuoret hyvään alkuun työelämässä.
”Olin vastikään asioimassa huonekaluliikkeessä, kun viereiselle tiskille tuli Hankala Asiakas. Keski-ikäinen mies käskytti työntekijöitä ikävästi ja vaati mahdottomia. Selvästi vasta aloittanut nuori myyjä palveli öykkäriä kohteliaasti, ja vain hieman vanhempi kokeneempi työntekijä selitti asiakkaalle asiat hyvin rauhallisesti mutta napakasti – samaan aikaan, kun hoiti minun asiaani. Olin heidän meiningistään ja palveluammattitaidostaan todella vaikuttunut.”
”Silmäni ovat avautuneet sen jälkeen, kun omat lapseni ovat alkaneet työskennellä palvelualoilla. Seuraan liikuttuneena työelämäänsä aloittelevia nuoria ja olen heistä iloinen – hehän usein tuottavat palvelut, joita me virka-aikana työskentelevät keski-ikäiset viikonloppuina ja lomilla käytämme.”
”Talvella ilahduin pikaruokaketjujen uudenlaisista rekrytointimainoksista, joissa toivotettiin nuoret tervetulleiksi ensimmäiseen työpaikkaansa ja korostettiin, että mokaillakin saa. Ilmeisesti työvoimapula on saanut työnantajat näkemään nuorten arvon – mutta se pitäisi nyt ymmärtää kaikkien.”
”Saattelemmehan vanhempina työkavereina heidät hyvään alkuun? Olemmehan kivoja asiakkaita?”
”Kesätyökausikin on juuri aluillaan. Luodaan onnistumisen elämyksiä jokaiselle nuorelle!”