Näen monissa kotimaisissa yrityksissä valtavaa potentiaalia, joka kuitenkin jää käyttämättä – ja yritys kaikessa komeudessaan jää edelläkävijöiden varjoon. Muotoiluosaaminen ammentaa trendeistä, uhkista, asiakkaan tarpeista, yrityksen arvoista ja tavoitteista tai vaikka lavakoon mittarajoituksista. Se luo puhuttelevia, todellisia tarpeita palvelevia, monella mittarilla laadukkaita tuotteita ja palveluita. Muotoilu ei siis ole vain pinnan kiillotusta ja kauniita kaaria, vaan syvällistä elämisen, ihmisen ja hänen tarpeittensa ymmärtämistä ja kuuntelua.
Kun lopputuloksena syntyy kuluttajaan vetoava, yrityksen syvintä olemusta ilmentävä, laadukas tuote tai palvelu, ollaan liiketaloudellisesti kestävän menestyksen ytimessä. Mielestäni ilman muotoiluajattelun sisällyttämistä liiketoimintaan yritys ei pärjää ihmisten muuttuvien tarpeiden ja planeettamme rajallisten resurssien maailmassa.
Silti Suomessa valitettavan harvassa yrityksessä ymmärretään muotoilun ja luovien ammattilaisten tarjoamia mahdollisuuksia (HS Mielipide 5.5. ja 9.5.). Uuden tuotteen muottikulu on helpommin ymmärrettävissä oleva kuluerä kuin näkemyksellisen muotoilijan palkkio, kun halutaan valmistaa jotain uutta. Miksi vain toinen näistä olisi pakollinen kuluerä?
Myös me muotoilijat saisimme pitää itsestämme enemmän ääntä ja tuoda esiin, kuinka osaamisemme voisi olla siivittämässä jo hyviä tuotteita ja brändejä lentoon. Hakola on mainio esimerkki siitä, miten suurelle kansalle täysin tuntemattomasta pohjalaistoukasta lehahti lentoon perhonen, kun muotoilu nostettiin yritykseen strategiseksi johtotähdeksi.
Joku on oivallisesti sanonut, että tuote on aina kopioitavissa, mutta brändin syvin olemus ei. Pystyykö sellaisen yrityksen tuotteeseen ja brändiin kokemaan aitoa yhteyttä, jolle muottikulu on merkittävämpi asia kuin ammattimuotoilijan näkemys muotilla valmistettavan tuotteen suunnittelussa?
Katriina Nuutinen
muotoilija ja luova johtaja
Studio Katriina Nuutinen ja Thinkers & Makers
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
