Aluehallintovirastojen kokoamien nuorisotyötilastojen mukaan ainoastaan 13 kunnassa nuorisotyöhön osoittama rahoitus ylitti yhden prosentin kunnan budjetista vuonna 2022. Samana vuonna ennalta ehkäisevän perusnuorisotyön mediaani Manner-Suomen kunnissa oli kolme henkilötyövuotta. Vuonna 2021 peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria oli Suomessa yhteensä noin 547 300. On selvää, ettei nykyisellä resursoinnilla ehkäistä nuorten syrjäytymistä.
Nuorisolaki antaa hyvin väljät raamit siihen, miten nuorisotyötä ja -toimintaa on kunnissa toteutettava. Lopputuloksen eli järjestelmällisen aliresursoinnin näemme tilastojen lisäksi nuorisotyön arjessa työn laadun heikentymisenä, nuorisotyöntekijöiden uupumisena, työturvallisuuden ongelmina, asiantuntemuksen poisvirtaamisena alalta ja alan alhaisena ansiotasona.
Esitämme, että nuorisolaissa määriteltäisiin, miten paljon resursseja kunnan on käytettävä nuorisotyöhön. Nuorisotoimelle tai -palveluille on säädettävä kuntabudjetista tietty prosenttiosuus. Vuoden 2022 tasosta tuo osuus olisi yksi prosentti, mutta koska sote-palvelut siirtyivät vuoden 2023 alussa kunnista hyvinvointialueille pienentäen kuntataloutta, on tämä otettava huomioon nuorisotyön osuutta määriteltäessä. Lakiin on myös kirjattava, että kuntien nuorisopalveluihin osoitetut valtionosuudet käytetään täysimääräisesti nuorisopalveluihin.
Nuorisolain lähtökohdaksi on otettava nuoren etu, samaan tapaan kuin lapsen etu on varhaiskasvatuslain ja perusopetuslain ensisijainen tavoite. Nuorisolain tarkentaminen on konkreettinen toimenpide nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin.
Jonna Voima
puheenjohtaja, Ammattiliitto Jyty
Harri Liikala
puheenjohtaja, Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.