Hyönteiset on yksi maapallon monimuotoisimmista eliöryhmistä. Valitettavasti niiden määrä on romahtanut viimeisten vuosikymmenten aikana esimerkiksi elinympäristöjen rapautumisen ja torjunta-aineiden vuoksi. Hyönteiskato on näkyvä osa maailmanlaajuista luontokatoa, joka etenee nopeasti.
Hyönteisten on sanottu pyörittävän maailmaa. Ruoantuotantomme kannalta tärkeiden pölytyspalveluiden lisäksi ne ovat merkittäviä luonnon ekosysteemien toiminnan kannalta esimerkiksi muiden lajien ravintona, saalistajina ja ravinteiden kierrättäjinä. Hyönteisten merkittävyyden takia on erikoista, kuinka valtavaa vihaa ja karkottamishalua niitä kohtaan tunnemme. Keväisin ja kesäisin mainostilat täyttyvät torjunta-ainemainoksista, jotka lupaavat esimerkiksi hyönteisvapaata grillihetkeä.
Uutiset hyönteiskadosta ovat onneksi herättäneet myös huolta torjunta-aineiden vaaroista. Hyönteiskarkotteita valmistavat ja markkinoivat yritykset tyynnyttelevät huolta kertomalla, että esimerkiksi hyttyskarkotteet eivät tapa tai vahingoita hyönteisiä, vaan torjuvat niitä. Mainospuheiden mukaan hyönteiset aistivat karkotteen tehoaineen ja pakenevat pois sen vaikutusalueelta.
Kuluttajille ei kuitenkaan kerrota, mikä saa hyönteisen poistumaan karkottavan aineen vaikutuspiiristä, tai kuinka hyvin torjunta-aineiden vaikutukset tunnetaan. Kun hyönteinen aistii karkottavan aineen, se suomeksi sanottuna altistuu myrkylle. Osa karkottimissa käytettävistä aineista vaikuttaa hyönteisten hermostoon.
Hermomyrkylle altistuminen aiheuttaa hyönteiselle epämukavuutta tai jopa kipua, joka ohjaa sitä hakeutumaan muualle. Hermomyrkkyjen on todettu pieninäkin pitoisuuksina vaikuttavan esimerkiksi kimalaisten kykyyn oppia värejä ja sitä myötä niiden on hankalampi löytää ravitsevia kukkia. Vastaavia vaikutuksia muistiin, lisääntymiseen tai muuhun selviämiseen voi eri lajeilla olla lukemattomia.
”Hyttysiä vastaan voi suojautua pukeutumalla asianmukaisesti.
Osa hyönteisistä tai muista selkärangattomista eläimistä ei pysty pakenemaan torjunta-aineen vaikutusalueelta. Näihin kuuluvat esimerkiksi hyönteisten toukat ja hämähäkkieläimet, jotka hengittävät samaa ilmaa kuin lentävät hyönteisetkin.
Karkottimista leviävien myrkkyjen määrää ympäristössä ei tiedetä, eikä niiden vaikutuksia kaikkiin lajeihin tunneta. On siis rohkeaa väittää, ettei karkote tapa tai vahingoita hyönteisiä. Niin kauan kun emme tiedä, kuinka paljon hyönteiset altistuvat karkottimissa käytettäville aineille ja miten nämä pitoisuudet vaikuttavat hyönteisiin, varovaisuusperiaatteen mukaisesti karkottimien käyttöä tulisi välttää. Eräät jälleenmyyjät ovat jo vetäneet myrkkyjä höyrystävät laitteet pois myynnistä. Useampien toivoisimme seuraavan perässä.
Jos hyttysten ininä käy aivan sietämättömäksi, iholle tai vaatteisiin levitettävät aineet leviävät ympäristöön heikommin. Onneksi on myös olemassa täysin myrkytön ja aidosti turvallinen keino suojautua hyttysiä vastaan: asianmukainen pukeutuminen.
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.