Virkistys- ja tapahtuma-alat ovat Suomen energiaintensiivisimpiä toimialoja. Tämä tulee monelle yllätyksenä, ja valitettavasti se näkyy alojen epäoikeudenmukaisena kohteluna energiaverotuksessa. Asiaan tarvitaan uudelta hallitukselta muutos.
Esimerkiksi esittäviä taiteita palvelevassa toiminnassa sähkökulut veivät noin 12 prosenttia ja lämmityskulut 11 prosenttia liikevaihdosta jo vuonna 2019. Sähkökulujen osuus on ylivoimaisesti suurempi kuin millään muulla toimialalla Suomessa. Lisäksi yhdeksän sähköintensiivisimmän alan joukossa on peräti viisi virkistys- ja tapahtuma-alan toimialaluokkaa. Esimerkiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukea saavilla teollisuusaloilla sähkökulujen osuus on 0,03 prosentin ja 4,2 prosentin välillä.
Toimiala toipuu edelleen koronakriisistä, ja lisäksi korkealla laukkaava inflaatio alentaa kuluttajien ostovoimaa. Kun monet tapahtumaliput vielä hinnoitellaan ja myydään pitkälle eteenpäin, on alalla vain hyvin rajalliset mahdollisuudet siirtää korkeita energiakustannuksia lippujen hintoihin.
Kaikesta tästä huolimatta alan yritykset joutuvat nykyisin maksamaan peräti 45 kertaa teollisuutta korkeampaa sähköveroa, mikä on myös toimialaneutraliteetin kannalta ongelmallista. Tässä tilanteessa toimiala tarvitsee ja ansaitsee valtiolta kasvua ja kannattavuutta parantavia ratkaisuja, ja sähköveron alentaminen on välttämätöntä. Sähköintensiivisten virkistys- ja tapahtuma-alojen siirtäminen alempaan sähköveroluokkaan alentaisi valtion verotuloja arviolta 15 miljoonalla eurolla vuodessa.
Sähköveron alennus tukisi talouskasvua ja työllisyyttä. Tapahtumateollisuus tuottaa vuodessa jopa kaksi ja puoli miljardia euroa liikevaihtoa, ja 2000-luvun uudet työpaikat ovat pääosin syntyneet palvelualoille. Lisäksi palvelualat luovat miljoonan euron liikevaihdolla kolmanneksen enemmän työpaikkoja kuin koko taloudessa keskimäärin.
Veronalennus edistäisi osaltaan myös toimialan vastuullisuutta, sillä kyky investoida energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan edellyttää yritykseltä riittävää taloudellista vakavaraisuutta. Laskemalla virkistys- ja tapahtuma-alan sähköveroa parannetaan myös toimialan kansainvälistä kilpailukykyä ja kykyä investoida vientiin ja kasvuun.
Suomen talous palveluvaltaistuu jatkuvasti, ja kasvupotentiaalia on vielä paljon. Palvelualat tarvitsevat kuitenkin tasapuoliset toimintaedellytykset myös energiaverotuksessa. Niinpä erityisesti sähköintensiivisten virkistys- ja tapahtuma-alojen sähköveroa tulisi alentaa viipymättä.
Sami Kerman
toimitusjohtaja
Tapahtumateollisuus ry
Mikko Paloneva
asiantuntija, Palvelualojen työnantajat Palta
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.